uusivuosi

Uudetvuodet ovat muuttuneet huomattavasti Mailiksen syntymän jälkeen: aikana ennen Mailista oltaisiin varmasti oltu vahvassa humalassa ottamassa uuttavuotta railakkaasti vastaan kaveriporukalla. Tänään kutsuttiin naapurista Jain perhe iltapäiväglögille, ja sitten kissavahtina ollut naapurin eläkeläisrouva uudenvuoden illalliselle (tein sienikastiketta, hunajalohta ja perunamuusia). Saas nähdä jaksetaanko valvoa vuodenvaihteeseen asti.

Viime vuonna lupasin kinastella Vincen kanssa vähemmän kotitöistä, lukea Mailikselle joka päivä ja hakea ainakin yhtä iso apurahaa. Kohdat 2 ja 3 on hyvin hanskassa, ensimmäinen ei vieläkään (viimeksi tänään napisin siitä miten epätasa-arvoisesti me teemme kotitöitä). hmmmm....

Ensi vuodeksi toivon lisää tavallista arkea, mutta vähän vähemmän koulu- ja kotihommia. Koitan oppia edelleen tekemään vähemmän ja olemaan enemmän. Jatkan Mailiksen kanssa puuhailua ja sille lukemista. Koitan soittaa mummeille useammin kun niitä pääsee niin harvoin näkemään.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

p.s. olen ihan itse kutonut kuvassa olevan villapaidan. lisää kutomistakin myöskin vuodelle 2011.

jouluaatto

Stressasin ennen lähtöä huomattavasti siitä miten joulu tulee taas olemaan stressintäytteinen koska Mailis ei jaksa kaikkea sitä huomiota mitä se tulee samaan (ja haluaa silloin olla entistä enemmän äidin sylissä) ja koska saadaan kuitenkin ihan liikaa ihan hyödyttömiä lahjoja.

Onneksi stressasin etukäteen sillä muuten olisi jäänyt stressaamatta kokonaan. Mailis oli riemuissaan kaikista leikittäjistä ja lisähuomiosta, eikä juuri käynyt vanhempiaan moikkaamassa. Tämä sopi mahataudista ja lukukausiväsymyksestä toipuville vanhemmille oikein mainiosti. Aamulla herätessään Mailis huusi ensimmäiseksi "I want grandmaman!"

Lahjoja saatiin oikein kohtuullisesti (myös Mailis!), ja ne kaikki olivat oikein mieluisia. Saatiin kunnon kattilasarja ja keittiöveitset, ja lisäksi sain quebeciläistä käsinvärjättyä villaa kaksi isoa vyyhtiä ja vuohenvillasukat. Kotosuomesta saatiin tietysti myöskin ihania lahjoja, mutta ne avattiin jo hyvissä ajoin ennen lähtöä.

Runsaan syömisen lisäksi käytiin joulukirkossa joka oli Mailikselle varsin jännä kokemus. Puolessa välissä messua se pääsi jyvälle virsien veisuusta ja hoilotti loppumessun tyytyväisenä mukana. Ikävä kyllä se ei oikein osannut ennakoida laulumisen loppumista, ja jatkoi aina yhden pätkän sen jälkeen kun muut jo olivat lopettaneet (sitten se huomasi itsekin että laulu loppui ja huusi kirkkaalla äänellä että "fini!").

Joulupäivänä toistettiin juhlinnat Vincen isäpuolen suvun kanssa, ja sitten suunnattiinkin appiukon mökille ennen lähtöä. Laitan sieltä siis vielä toisen erä kuvia tältä joululta.

Nettiin ei juurikaan jaksettu mennä kaikelta huilaamiselta ja juhlimiselta, joten myöhästyneet jouluntoivotukset kaikille teille! Tänään odottin myös postilaatikossa monta ihanaa joulukorttia - kiitos! Toivottavasti ensi vuonna joulunalusaika on rauhallisempaa ja saan itsekin kortteja postiin.

matkaraporttia

- 12 tuntia ajoa per suunta

- joista noin 10 tuntia per suunta samalla uskomattoman tylsällä ja suoralla moottoritiellä

- onneksi hyvä ajosää

- ja vakionopeudensäädin

- molemmilla kuskeilla niskat jumissa

- yksi tylsistynyt lapsi joka halusi että vanhemmat laulavat koko matkan "jingle bells, jingle bells!"

- muutama paha pikaruokapaikka ja yksi kyseenalainen kuppila

- tuhansia ohitettuja rekkoja

- paljon mietintää siitä millaista olisi elämä joissain niistä Kanadan Someroista joita ohitettiin, mutta joista lähimpään oikeaan kaupunkiin on usemman tunnin ajomatka. ei paljon naurattaisi.

joulu sen sijaan meni oikein kivasti. laitan muutamia kuvia kunhan saan vähän siivottua kotona.

raihnaisten lähtö

Sain sitten kuitenkin mahataudin joka kesti 4 päivää. Kaikesta makaamisesta niskat jäykistyi uudestaan.

Kuitenkin nyt lähdetään yötä myöden ajamaan Kanadaan: Mailis ei halua mennä nukkumaan ennen kuin lähdetään, ja Vince on koko ajan jankuttanut että haluaa ajaa yöllä. Onneksi kipeänä olen nukkunut 12 tuntia viimeiset kolme yötä, eli eiköhän tässä yhden yön valvo.

Ajetaan varovaisesti, keliolosuhteet ovat hyvät, ja ilmoittelen kun saavutaan!

raihnaisia

Lukukauden loppu on vienyt mehut itse kustakin: oma niska on ollut niin jumissa puoli viikkoa ettei sitä uskalla edes venytellä. Onneksi päivän kärsimisen jälkeen muistin että tässä tilassa ihmiset yleensä syövät särkylääkkeitä.

Tänä iltana Mailis vuorostaan oli poikkeuksellisesti tosi herkästi-itkeväinen ja hankala, ja viimeistään siitä huomasi että nyt on joku vialla kun se ennen iltaseitsemää lähti kiipeämään yläkertaan ja sanoi menevänsä nukkumaan. Puoliväkisin suostuttelin sen syömään vähän puuroa, ja muutaman lusikallisen jälkeen se oksensi kaikki tarhaeväät lautaselle. Nyt se on jo oksentanut kahdet lakanat nukkumaan menemisen jälkeen. Reppana.
Tämä on varmaan universumin kosto siitä että itse olin aina mahataudssa pienenä ja äiti ei muuta tehnytkään kuin pyykkäsi lakanoita ja osti fantaa.

Tiistaina pitäisi lähteä ajamaan kohti Montrealia, että toivon mukaan ollaan tokennuttu siiheksi.

Onneksi sentään on lunta!

joulukuusilehmä ja kamelit

Sitä vaan että kuvan naapureilta saatu haalari tuli vihdoinkin tarpeeseen sillä viikonloppuna satoi lunta! Nyt sitä on useampi sentti maassa ja pakkastakin lähes 10 astetta.

Harmi vaan että tarhassa ei oikein mennä ulos näin kylmällä ilmalla, mutta ollaan sitten koitettu ulkoilla viikonloppuna ja iltaisin vähän.

(kuva on siis otettu reilu viikko sitten).

Nyt kun illat ovat pimeitä näkee kylillä ajellessa toinen toistaan mauttomampia jouluvaloviritelmiä. Usein huomautan puihin laitetuista jouluvaloista Mailikselle että katso, joulukuusi! Joku ilta sitten se huomasi eräässä pihassa jouluvaloista tehtyjä poroja ja huusi takapenkiltä että "juuk äiti (look äiti), joulukuusi cow!"

Muistaakseni samana iltana kotitiellä auton edessä loikki kaksi peuraa, ja sen jälkeen Mailis on lähes joka kerta kysynyt siinä kohtaa että "missä camels?"

kaikenlaista

Kiireissäni totesin että ostetaan turhasta pakkausjätteestä huolimatta suklaakalenterit vain myöhemmin todetakseni että pala suklaata päivässä on aika paljon kaksivuotiaalle (nyt pitää itse syödä kaksi kalenteria tyhjäksi, onneksi kaksi palaa suklaata on oikein sopiva määrä itselle). Jokunen ilta sitten ompelin siis kuitenkin kalenterin Mailikselle vain huomatakseni että se ei varsinaisesti vielä kiinnosta sitä (eikä siitä saa edes hyviä kuvia aamuhämärässä). No ehkä ensi vuonna sitä kiinnostaa enemmän. Jotenkin siihen olisi kiva laittaa numerot, onko ehdotuksia? Ihan vaan mustalla tussilla?

Muihin joulukuun alun perinteisiin kuuluu glögin juonti (Ikeasta saa!). Mailis sanoo glögistä että "more baagin!". Eilen katsottiin Vincen kanssa linnanjuhlia ja juotiin vähän glögiä. Ehkä baaginin voimalla jaksaa myös vielä nämä viimeiset viikot ennen joululomaa.

***

Äiltä tuli aamulla viesti että vanha koira nukkui pois :(

Tässä Mailis ja Hp kesällä 2009.

hippiäidin hoito-ohjeet

Torstaina oli kiitospäivä ja sen takia neljäpäiväinen viikonloppu. Kaikesta huilailusta ja kalkkunansyönnistä huolimatta Mailis heräsi tänä aamuna kovin räkäisenä (joskin kuumettomana).

Onneksi tauti kuin tauti lähtee sillä että heti aamulla annetaan tuplamäärä vitamiineja ja vähän auringonhattu-uutetta päälle. Koko päivä pidetään villasukkia, juodaan paljon teetä ja niistetään ahkerasti. Illalla hierotaan menttoolia rintaan ja selkään, laitetaan vähän karitevoita niistämisestä punaiseen nenään, ja viimeiseksi valkosipulia sukkiin yöksi.

Mailis yleensäkin tykkää kaikesta hoitamisesta ja lääkitsemisestä kovasti, mutta viimeinen hoitokonsti se vasta jännä olikin. Toivottavasti se toimii ja huomenna olo on jo vähemmän räkäinen.

Ehdittiin myös askartelemaan joulukoristeita viime viikonloppuna kuivumaan laitetuista sitrushedelmistä. Nyt kun vielä pääsisi ikeaan ostamaan glögiä ja täydentämään kynttilävarastoja, niin kyllä se joulu sieltä tulee!

äiti on vähän väsynyt

Kaveri valitti facebook-päivityksessään että on niin kovin rankkaa kun 6kk vauva heräilee nykyään jopa 2-3 kertaa yössä. Jos olisin jaksanut niin olisin soittanut sille ja kertonut että sitten vasta saa valittaa kun lapsi on yli kaksivuotias, se ei ole koskaan nukkunut koko yötä yhtäjaksoisesti ja on heräillyt viimeiset pari viikkoa muutaman tunnin välein (niin ja jos itse on täyspäiväisesti koulussa eikä esim. äitiyslomalla).

En edes ole sitä mieltä että Mailis noin yleisesti on huono nukkuja, vaan olen ajatellut että jotkut lapset ihan normaalisti heräilevät öisin milloin miksikin. Mutta kyllä nämä vajaan kahdentunnin unipätkät alkavat vähän viemään veronsa, varsinkin kun viikolla ehtii nukkumaan yleensä puolenyön jälkeen ja Mailis herää seitsemältä valvomaan.

Jos jaksaisin niin koittaisin pitään jotain unikoulua.

Joululomalla voisi, mutta silloin ajellaan sukuloimaan Montrealiin (ja nyt jo ollaan alettu riitelemään tästä reissusta Vincen kanssa joka ei halua mennä ollenkaan, mutta haluaa siinä tapauksessa että mennään väkisin viettää kaksi yötä isänsä luona jonne mä jättäisin ihan kokonaan menemättä).

Mainitsin univajeesta aamulla ohjaavalle proffalle, joka kaivoi heti kirjahyllystään viltin ja tyynyn ja sanoi että ota sä nämä nyt, aamulla voi ihan hyvin nukkua tunnin toimistossa ensin (sen lapset ovat 6v ja 3v., ja kuulemma viltti ja tyynyt työkäytössä kun vanhempi lapsi oli vauva). Samalla se (noin 45-vuotias mies) esitteli toisen porokuvioisin tyynyn jonka se oli kutonut itse ("kudoin näitä tyynyjä ehkä 5-6, porot tosiaan oli vähän haasteellisia kun niissä piti laskea silmukoita koko ajan").

Nyt kun vaan löytäisi aikaa a) toimistossa nukkumiseen b) kutomiseen (edes ilman porokuviota).

p.s Tyyny ja peitto olivat lahja entisiltä opiskelijoita. Yliopisto ei kustanna työntekijöilleen torkkupeittoja.

p.p.s. Kuvassa olevan bussin Mailis järjesti ihan itse. Huomaa muutkin kyytiläiset.

puuppi-peppu

Viikonloppuna stressattiin kouluhommista ja leivottiin kakspäällisiä (herrasväen pikkuleipiä).

En tiedä onko tämä seurausta lauantaina syödystä taikinan määrästä, mutta tänään pieni leipuri lähetettiin vähän etuajassa kotiin kahden ripulikakan takia.

Heti tarhaan päästyäni Mailis kertoi että "puuppi peppu, wying, I want äiti". Reppana.

(jos ette ihan tajunneen niin se kertoi ripulista (poop), siitä seuraannesta itkusta (crying), ja sitten että halusi äidin hakemaan).

Olin ihan varma että kyseessä olisi vaan hampaidentulo, mutta Mailikselle tuli niin monta kertaa illallakin puuppi-hätä! että ehkä sen onkin maha sekaisin. Muuten se tuntuu kyllä olevan ihan voimissaan. Vince jää siis huomenna sen kanssa kotiin, ja toivomme että keskiviikkona se voi taas mennä takaisin tarhaan.

Positiivista sentään on että se ilmoitti illalla kaikki puuppihätänsä, olin jo meinaan menettänyt toivoni pottaharjoittelun kanssa, Mailiksella kun oli taas (piiiitkä) kausi menossa jolloin se ei sanallakaan vihjaise pissahädästä, ja väittää kivenkovaan vastaan vielä siinäkin vaiheessa kun melkein on jo housut märät.

Nyt teidän varmaan tekee tosi kovin mieli noita pipareita.

diwali

Elämä on yhtä juhlaa nykyään: viime sunnuntaina oli halloween, torstaina Vincen synttärit, lauantaina aamulla tarhan syysrieha, ja illalla juhlittiin kommuunissa diwalia, intialaista valon juhlaa.

Viime vuonna diwalin aikaa oltiin juuri vasta muutettu tänne, ja kaikki oli uutta ja vierasta. Tänä vuonna meillä ei pelkästään ollut hauskaa, vaan myös valtavan kotoinen ja tervetullut olo. Sellainen että ei yhtään tarvitse koittaa olla parhaimmillan (tai mitään muutakaan), kunhan on ja niin on hyvä.

On myös mahtavaa että Mailis on juhlinut elämänsä aikana kahta joulua ja kahta diwalia.

Eilen ilta huipentui tähtisadetikkujen heilutteluun ulkona ja niitä seuranneeseen tansseihin. Kommuunin keittiössä soi Bollywood-musiikki ja rannekorut kilisivät. Harmi ettei Mailiksen tanssista ole yhtään kuvaa, se oikeasti tanssi hienosti hetken yksin ja sitten ainakin puoli tuntia Jain kanssa.

Jos on pakko asua kaukana omasta suvusta ja vanhoista ystävistä niin tämä ei ole ollenkaan hassumpi kakkosvaihtoehto.

halloween!

Sunnuntaina vietettiin halloweenia. Mailis lainasi naapureilta pupupukua (ja nukkui sen kanssa kolme edellistä yötä). Minä pukeuduin Vinceksi ja Vince Sariksi (laiskojen ja kiireisten opiskelijoiden valinta).

Mailista pelotti aika kovin juhlamenojen ajan (bändi soitti kovalla volyymilla ja kaikilla oli oudot vaatteet), mutta loppuksi se uskaltautui tanssimaankin.

Aika äkkiä se sen sijaan ymmärsi mikä tässä karkki-tai-kepponen -jutussa oli ideana.

Näiden naapureiden kanssa me yleensä hengataan. Ei ne aina tältä näytä.

Huomatkaa kuparinen pannu karkkisaaliin keräämisastiana. Paikallisilla lapsilla oli sellaisia muovikurpitsaämpäreitä, mutta totesin että suomalaislapsella pitää olla noitapannu.

Videossa Mailis tositoimissa.

mailis ja papa

Papan tyttö haluaa nykyään että papa vie pottalle, papa kylvettää ja papa lukee iltasadun. Äiti on tyytyväinen kun saa vähän taukoa.

Papan tyttö on myös alkanut uudestaan puremaan tarhassa. Eilen hoitotäti sanoi kuitenkin kivasti että Mailis on puremisesta huolimatta tosi suosittu lapsi, ja viimeksikin puremauhri meni meni hakemaan Mailista jäähyltä takaisin leikkimään.

Toivottavasti tämä menee kuitenkin nopeasti ohi.

syysretki

Perjantaina kinasteltiin kotitöistä pitkän kaavan mukaan (saa arvata kumpi tekee mielestään enemmän=liikaa kotona), tehtiin aselepo, ja juhlittiin kuudetta hääpäivää ravintolaillallisella (Mailis oli mukana). Luulin koko edeltävän viikon että tämä oli jo seitsemän hääpäivä, mutta nämä vuodet vain ehkä tuntuvat pitkiltä kuin nälkävuodet?

Lauantaina pesin seitsemän koneellista pyykkiä, osallistuin kommuunin työpäivään aamupäivän verran ja kävin kirppiksellä ostamassa Mailikselle housuja. Vince opiskeli ja Mailis jätti päiväunet välistä.

Sunnuntaina käytiin metsäretkellä ihan tässä vieressä, juotiin pitkään teetä naapureiden kanssa pihalla (ja kudottiin), ja Mailis jätti taaskin päikkärit välistä.

Huomattavan leudosta syysilmasta (päivän ylin lämpötila oli yli 20 astetta!) huolimatta Mailis nukkuu nyt kovin levottomasti ja valittaa tukkoista ja vuotavaa nenää. Laitoin sille valkosipulia sukkiin, vicksiä rintaan ja annoin vähän särkylääkettä ja toivon että se nukkuu edes vähän paremmin loppuyön.

viime viikonlopun kuvia

Vaikka viikot kuluvatkin kauheaa vauhtia eikä vauhti juuri hiljene viikonlopuiksi, niin välillä sentään ehtii tehdä muutakin kuin kouluhommia ja pakollisia kotitöitä.

Perjantaina leivottiin pitsaa yhdessä. Mailis laittoi omaansa tomaattipyrettä ja artisokansydämiä, mutta sitten otti ne pois ja päätyi pelkkään juustoon.

Lauantaina (tai sunnuntaina) leikittiin papiljoteilla.

Alan myös ymmartämään miksi kokeneemmat vanhemmat sanoivat joku aika sitten että nauti nyt kun se ei vielä puhu, sitten kun se alkaa niin siitä ei tule loppua. Kuvista se välittyy vähän huonosti, mutta Mailis tosiaan puhuu koko ajan nykyään (kolmella kielellä). Tai laulaa. Tai haluaa että joku lukee sille.

Onneksi huomenna on jo keskiviikko, kyllä se viikonloppu sieltä taas tulee!

paluuta arkeen

Tässä kuvia kanadalaisten Detroitin-reissusta. Nyt viikon jälkeen suurimmat savut on jo haihtuneet korvista eikä appivanhempien visiitti enää enää aiheuta kiroilua.

Kohta olen jopa taas valmis viettämään joulun niiden kanssa!

Viime viikonloppuna oli siis vielä näin lämmin, mutta nyt luvataan vaan 16 astetta. Muutama kylmä yö kärvisteltiin kylmissämme pari viikkoa sitten, ja nyt taas näyttää siltä että kyllä tässä vielä hetki menee ennen kuin pitää laittaa lämmitys päälle.

Koulussa pitää kovin kiirettä ja Mailis viettää pitkiä päiviä tarhassa. Iltaisin aika menee sen kanssa hengailuun ja sitten taas opiskeluun sen nukahdettua, ja tuntuu ettei ole aikaa edes kirjoitella tänne. Toisaalta eipä meille mitään kamalan erikoista tapahdukaan, ihan vaan koulua, tarhaa ja pyykkiä viikonloppuisin. Mutta kerron sitten niistä ainakin kerran viikossa.

P.S. juttelin yhden koulukaverin kanssa joka on Michiganista kotoisin, ja se sanoi että hänen asuessa kotikotona kaikilla samanalueen perheillä oli ainakin kolme autoa, suurimmalla osalla enemmän (hänen viisihenkisellä perheellään oli viisi autoa). Olkoonkin (entinen) autoteollisuus osavaltio, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä.

kanadalaisten invaasio

Kanadalaiset tulivat, olivat ja lähtivät tänä aamuna ajamaan takaisin.

Vaikka mitään ihmeellistä ei koitettukaan tehdä, niin tällainen pitkä viikonloppu on aika rankka sekä vierailijoille että isännille. Mailis sentään pääsi tänään tarhaan toipumaan ja nukkui siellä kahden ja puolen tunnin päikkärit.

Johtuu varmaan paljon siitä oma perhe Suomessa on niin pieni, että tuntuu että nämä Vincen perheen lomat on aina niin rankkoja, niitä kun on niin monta. Nytkin viisi joista nuorin vasta 11 vuotias. Lisäksi se nuorin sisko tuntuu aina taantuvan Mailiksen seurassa, ja vaikka siitä onkin sille paljon iloa leikkikaverina, niin kyllä välillä laskin mielessäni kymmeneen kun se simerkiksi ihan oikeasti olisi halunnut leikkiä Mailiksen uudella leikkikoiralla josta tulee erilaisia ääniä...

Lisäksi anoppi on aika voimakastahtoinen nainen jolla on valtavasti energiaa, ja se tuntuu välillä aika rankalta kun me otetaan viikonloput yleensä aika rennosti.

Että ei ihan valitukseksi menisi niin täytyy sanoa että Mailikselle nämä pikaisetkin vierailut tuntuvat olevan kielen kannalta tosi hyvä juttu, ja nytkin se alkoi käyttämään montaa uutta ranskankielistä sanaa. On myös kiva miten paljon se nykyään viihtyy muidenkin kuin äidin kanssa, ja iltaisin sain kutoa ja juoda viintä kun Mailis kylpi grandmaman ja tätinsä avustamana.

Laitan lisää kuvia kunhan vähän palaudun tästä reissusta.

leipuri hiiva

Illalla ei edes nukkumaan ehdi kun pitää vaan pitää bänditreenejä sängyssä.

Mailis on ollut vähän nuhainen ja tuli (ainakin) viime yöksi takaisin meidän huoneeseen, ja hyvä niin sillä kaikki nukkuivat paremmin kuin muina öinä. Vein sen kerran pottalle, ja se valitti pytyllä että "more a-aa!". Yleensä se vaan yöllä huutaa että "all done a-aa!" ja "äiti kiinni hiutsii (=haluaa pitää äitin hiuksista kiinni)".

Myös leikit ovat kehittyneet hurjasti, ja Mailis on alkanut opettamaan nukkejaan potalle. Kesken leikin se nappaa nuken kainaloon, juokseen potalle (ja huutaa juostessaan "äkkii, äkkii!"), nostaa nuken potan päälle ja sihisee pissaääntä. Ja sitten pitää saada joku wipes jolla voi pyyhkiä nukenpepun.

****

Muita asioista: Tänään oli aika rankka päivä kun pidin esitelmän omasta tutkimuksesta tiedekunnalle ja oppilaille. Mutta kai se ihan hyvin meni.

Perjantainaamuna meille saapuu autolastillinen kanadalaisia viikonlopuksi.

.

Kiirettä pitää mutta elossa ollaan!

Palaan pian raportoimaan lisää.

jump!

Viikonloppu meni taas viuhahten ohi, ja näyttää siltä että niin menee seuraava viikkokin.

Sunnuntai-iltana käytiin Mailiksen kanssa yhdessä kuumassa kylvyssä ja siemailtiin siellä pesun lomassa kuumaa kaakaota. Putipuhtaana on hyvä hypätä vauhdikkaaseen arkeen!

p.s. video on viikon takaa, tänään täällä oli sen verran syksyinen ilma että sekä syysvaatteet että kuuma kylpy tulivat tarpeeseen.

kakkaa tuulettimessa

Lähes poikkeuksetta käytän mieluummin suomea ja suomenkielisiä ilmauksia kuin vieraskielisiä ilmauksia. Yksi poikkeus kuitenkin on 'the shit hits the fan", eli kakka osuu tuulettimeen, jota esimerkiksi opiskelijat käyttävät silloin kun kaikki hommat kasaantuvat yhteen sumaan (eli siis koko lukauden ajan, joka lukukausi). Kakan väistelyn lisäksi (ja takia) olen tällä viikolla

- vienyt villasukat ja teetarpeet koululle omaan ikkunattomaan pikkutoimistoon

- löytänyt viereiseltä matikanlaitokselta kuumaa vettä, eli nyt käyn siellä salaa hakemassa teepannuun täytettä

- lupautunut vähän vahingossa pitämään esitelmän ensimmäisen vuoden tutkimuspropjektistani koko tiedekunnalleni 10 päivän päästä(apua)

- kirjoittanut, muunnellut, ottanut nöyränä vastaan palautetta ja kirjoittanut uudestaan yhtä apurahahakemusta. Kyseessä on isohko summa ja vain 2 sivua tekstiä, joten paineet on suuret. Tätä stressaan varmaan keväälle asti.

- huutanut mailikselle joka kyllä haluaa ensin mennä nukkumaan omaan huoneeseen, mutta sitten mennä meidän huoneeseen, sitten taas takaisin omaan jne., eilenkin viisi (5!) kertaa ennen nukahtamista.

- kärsinyt univajeesta. Kävin äsken herättämässä Vincen Mailikseksen vierestä (nukuttaminen on rankkaa puuhaa), ja taidan kerrankin itsekin mennä yöpuulle ennen yhtätoista (ja ennen puoltayötä).

Edes kuvia ei ole tullut otettua, ja tämä kuva on Mailiseksen synttäreiltä.

Kerran lapsena oltiin tuttavilla kylässä samaan aikaan kun heidän perheessään juhlittiin syttäreitä, ja oli ihan mahtavaa että sankarille vietiin kakkua sänkyyn. Muistan kysyneeni samanlaista käytäntöä meille kotiin, mutta äiti sanoi että ei varmana kun tulee murusia sänkyyn!

Onneksi vahingon voi näin vahemmiten ottaa takaisin.

Ja onneksi edessä on viikonloppu.

oho!

Muutaman viikon ajan Mailis on nukkunut kotona päikkärit omassa huoneessa, eli yläkerran toisessa makuuhuoneessa. Eilen luin sille pari iltasatua meidän makkarissa, mutta sen jälkeen se keräsi pehmolelut syliin ja ilmoitti menevänsä niiden kanssa omaan huoneeseensa nukkumaan (a-aa tonne!). Hetken se pöyri siellä sängyssään, kävi vielä viimeisen kerran pissalla ja sitten se nukahti!

Olin aika järkyttynyt, eihän se vielä mitenkään ole riittävän vanha nukkumaan yksin omassa huoneessaan!

Aamuyöstä se heräsi ja huusi apujoukkoja paikalle laittamaan peiton takaisin päälle. Raahasin sen väkisin pottalle, jonka jälkeen se olisi halunnut palata omaan huoneeseensa, mutta niin että äitikin jäisi sinne. Sanoin että kyllä me siinä tapauksessa mennään takaisin meidän makkariin missä molemmilla on sänky.

Saas nähdä missä se tänään haluaa nukkua.

maissivarkaissa

Lisää kuvia omenatarhalta. Pienille lapsille siellä oli tuollainen heinäpaaleista tehty labyrintti ja isoille lapsille maissilabyrintti. Hurjan korkeaksi se kasvaa, ja vähän jo ehdittiin huolestua että löydetäänkö me ollenkaan ulos.

Viimein löydettiin ulos ja voitiin mennä hakemaan autoista piknik-lounaat.

***

Mailis on nykyään lähes täysin kuiva päivisin (viimeiset kaksi päivää ovat menneet ihan ilman vahinkoja!). Öisin sillä tulee pissa vaippaan ehkä kerran kahdessa viikossa, mutta silloin se onnistuu aina pissamaan niin että vaipan lisäksi lakanat kastuvat (yleensä siis öisinkin ehditään pottalle).

Viime yönä kävi vahinko, ja nyt illalla pitkän koulupäivän jälkeen pesin kiireessä lakanapyykkiä ruokakaupassa käynnin lisäksi. Olin juuri nukuttamassa Mailista puhtaisiin lakanoihin, ja luulin jo että se nukahti kun sängystä kuului "kakka!" (Mailis sanooo kakka kaikista pottatarpeista). Ja tietysti se tuli sen verran ohi vaipasta että lakanat kastui taas.

omenavarkaissa

Lauantaina käytiin siellä samalla omenatarhalla kuin viimekin vuonna. Täältä voi vertailuksi katsoa ne vanhat kuvat.

Mailis oli innoissaan puuhun kiipeämisestä, mutta kieltäytyi ehdottomasti menemästä siihen puunkoloon missä se oli viime vuonna.

Tänä vuonna oltiin myös kaukaa viisaita ja tuotiin mukanamme muutamia koulukavereita ja piknik-korit. Naureskelimme että vähän on ajat muuttuneet, sillä ennen oltaisiin varmasti tavattu baareilun merkeissä perjantai-iltana, ja nykyään sovitaan treffit omenatarhaan heti aamupalan jälkeen.

Omenaa tuli ostettua kassillinen mukaankin ja vastapuristettua omenamehua myös iso tonkka. Sunnuntaina sitten keiteltiin hilloa talven varaksi.

(Huomatkaa myös miten Mailiksella on paljon enemmän tukkaa kuin viime vuonna!).

***

Omenien lisäksi viikonloppu meni siivoamisen ja pyykkäämisen merkeissä. Jotenkin tuntui siltä että viime viikonloppu oli vielä ihan lomailua, mutta nyt tuntuu jo siltä että kyllä se varsinainen arki sieltä taas alkaa. Mutta vielä se ei edes harmita, ja oikestaan arki tuntuu kivalta kesän reissaamisen ja rutiinienpuutteen jälkeen.