Elämä on yhtä juhlaa nykyään: viime sunnuntaina oli halloween, torstaina Vincen synttärit, lauantaina aamulla tarhan syysrieha, ja illalla juhlittiin kommuunissa diwalia, intialaista valon juhlaa.
Viime vuonna diwalin aikaa oltiin juuri vasta muutettu tänne, ja kaikki oli uutta ja vierasta. Tänä vuonna meillä ei pelkästään ollut hauskaa, vaan myös valtavan kotoinen ja tervetullut olo. Sellainen että ei yhtään tarvitse koittaa olla parhaimmillan (tai mitään muutakaan), kunhan on ja niin on hyvä.
On myös mahtavaa että Mailis on juhlinut elämänsä aikana kahta joulua ja kahta diwalia.
Eilen ilta huipentui tähtisadetikkujen heilutteluun ulkona ja niitä seuranneeseen tansseihin. Kommuunin keittiössä soi Bollywood-musiikki ja rannekorut kilisivät. Harmi ettei Mailiksen tanssista ole yhtään kuvaa, se oikeasti tanssi hienosti hetken yksin ja sitten ainakin puoli tuntia Jain kanssa.
Jos on pakko asua kaukana omasta suvusta ja vanhoista ystävistä niin tämä ei ole ollenkaan hassumpi kakkosvaihtoehto.
2 kommenttia:
Mailiksen tanssi oli varmaan ihana. Juu, ei tunnu synkältä eikä ikävältä elämä siellä pallon toisella puolella. Eikä tarvitse äidin olla murheissaan täällä ;)))
joo se tanssii tosi ihanasti. vois koittaa saada siita videota joku paiva :)
Lähetä kommentti