joulu

Tässä on viimeiset suomilahjat jotka odottivat kuusen alla Mailiksen tultua kotiin viimeiseltä koulupäivältä. Kotijoulu olikin sitten siinä, ja loppu juhlittiin sukulaisissa.

Aattoaamuna käytiin pitkällä metsäkävelyllä leppoisassa +15 asteen kelissä, ja Bean päiväunien aikaan pelattiin korttia kuistilla ilman takkia... Aika erikoinen joulusää siis.
Iltapäivällä käytiin Vincen isovanhempien luona cocktaililla ja avaamassa lasten lahjat (kuvat sieltä), ja siirryttiin sieltä kirkkoon. Bealla oli koko jumalanpalveluksen ajan jano, nälkä, kuuma ja/tai tylsää, eikä se ollut hetkeään muistuttamatta äitiä näistä. Ei ollut kovin rentouttavaa.

Loppuilta vietettiin hyvin syöden, juoden, ja lahjoja availlen koko Vincen äidin puolen suvun kanssa. Tänä vuonna nuorempi polvikaan ei valvonut paljon puolta yötä pidemmälle, eikä aamulla oltu kauhean väsyneitä. Hyva niin, sillä jatkoimme joulunviettoa brunssilla Vincen isäpuolen Charles'n vanhempien luona, ja ajoimme sieltä Vincen isän mökille jossa söimme jouluillallisen numero 2.

Ajattelin etukäteen että olisimme olleet mökillä kaksi yötä, mutta ajoimmekin jo tapaninpäiväaamuna takaisin Montrealiin että pääsin päivystykseen näyttäämään silmään ilmaantuneita muutoksia. Onneksi ne eivät olleet mitään kovin vakavaa, ja lääkäri sanoi että saan matkustaa ensi viikolla Suomeen.

Mailis jäi vielä mökille yhdeksi yöksi, ja me kolme saimme nauttia vähän rauhallisemmasta illasta kotona. Bea ei nauti runsaasta seurasta yhtä paljon Mailis, ja se vaikutti tosi iloiselta leikkiessään yksin lahjoillaan koko illaan. Puoli yhdeksältä Bea oli omassa sängyssään lukemassa, Vince kellarissa katsomassa länkkäriä, ja itse olin sängyssä katsomassa brittiläistä pukudraamaa. Olimme kaikki kovin tyytyväisiä tähän joulunpäätökseen.

joulua, ja pieni ylläri (itsellekin)

Joulupuu on rakennettu, piparit paistettu, lahjat paketoitu, viimeistä koetta valvon nyt, eli ihan kohta saa alkaa jouun viettoon! Lapset lähtivät jo aamulla Vincen siskon mukana joulun viettoon Vincen isovanhempien tilalle Bromontiin, ja me lähdemme kohta perässä kunhan nämä oppilaat saavat kokeensa tehtyä (valvon sita nyt).

Suomesta tulleet paketit on jo avattu - iso kiitos kaikille!!!! Tässä Bea kuuntelee uusia lastenkuunnelmia.

Ja sitten se yllätys: Tänä aamuna lasten lähdettyä havahduin siihen että Mailis on tammikuun ekan viikon kotona, ja omatkin työt alkavat vasta tammikuun puolen välin jälkeen. Mietin että saisikohan Vincen puhuttua johonkin pieneen reissuun, mutta sitten keksin että mehän voidaan tyttöjen kanssa tehdä vähän pidempikin reissu Suomeen! Soitin heti Sinille ja äitille, siirsin rahaa Suomesta ja varasin heti perään lennot! Ollaan siis Suomessa tammikuun ensimmäisestä päivästä tammikuun 13. päivään.

Hyvää joulua kaikille, ja nähdään tammikuussa!

jouluvalmisteluja

Viime viikonloppuna saatiin jouluvalmistelut ihan oikeaan alkuun. Ensin lauantaina juhlittiin suomikoulun joulujuhlia, ja sieltä palatessa Mailis lähtikin suoraan Vincen isän mökille jouluparaatiin ja yökylään.

Mailis ja Danièle koristelivat kuusen jo sunnuntaina, mutta meidan oma kuusi on vielä torilla.

Hain pari oksaa sentään jo torilta, ja laitoin Mailiksen ja Bean tekemät tonttu-ukot ikkunalaudalle. Teimme jo marraskuussa savesta uusia taloja rikkoutuneiden tilalle rappusia valaisemaan. Tänä vuonna ostin myös ajastettuja led-kynttilöitä niihin sisälle

Sunnuntaina vietinkin melkein koko päivän kylpyhuoneen silikoonitiivisteitä vaihtaen, sillä kylpyhuoneesta on tullut keittiön kattoon vesivahinko. Olin todella ylpeä siitä että huomasin vesivahingon, diagnosoin syyn, ostin tarvikkeet ja korjasin kaiken ihan itse! Lasten kylvyn aikaan rappusten seinän märkä kohta pysyi rutikuivana, joten onnittelin itseäni vuolaasti hyvästä työtä. Ja sitten Vincen suihkun aikaan se sama kohta oli taas märkä, ARGH! Eli ei kun takaisin sorvin ääreen... Ja kohta saa varmaan kutsua putkimiehen sorvin ääreen.

Tällä viikolla Mailiksen koulu on kolme (3!) päivää lakossa, mutta onneksi lukukausi alkaa olla ohi myös minulla ja Vincellä. Tosin lakkojen takia valvon viimeistä koettani aatonaattoiltana... Mutta muuten tämä lukukauden loppu kyllä tuntuu varsin siedettävältä verrattuna moneen muuhun menneeseen vuoteen.

"jouluvalmisteluja"

Tänään herätessä ajattelin että aamupalan jälkeen voisi pikaisesti käydä lasten kanssa ulkona kirpeässä säässä laittamassa leikkimökki talviteloille, ja sen jälkeen voisimme yhdessä kaivaa vähän joulukoristeita esille.

Nooo ulkona tulikin sitten mieleen pihahomma jos toinenkin. Kompostia tyhjentäessä olisi kylläkin voinut laittaa kumisaappaat jalkaan...

Lapset olivat tässä vaiheessa jo tulleet takaisin sisälle, ja rakentaneet majan keittiön pöydän alle (ja siirtäneet sohvat yhteen):

Kaikki muutkin lelut oli vedetty esille, mutta ainakaan kovin paljon ne eivät kinastelleen sillä aikaa kun me Vincen kanssa riehuimme ulkona.

Vincen äiti, sisko, ja äidin mies olivat eilen syömässä meillä, ja "joku" unohti laittaa astianpesukoneen illalla päälle. Aamupalatiskit siis eivät mahtuneet majan alta muualle kuin tiskipöydälle (se sama joku unohti päästää kissan pois kellarista iltaruokinnan jälkeen, ja toinen kissa siis vietti yönsä ilman vettä ja toinen ilman pissalaatikkoa).

Sain sentään kurpitsat siivottua kuistilta ja ripustettua siihen ihan itse tekemäni joulukranssin. Kalju kranssi sopii hyvin tuohon kuistin raksa-estetiikkaan (siinä on siis uusia ikkuna- ja ovilautoja odottamassa asentamista...).

Evelyne onneksi halusi lapset lounaalle luokseen, joten Vince ja minä pakenimme kotikaaosta ravintolaan kahdestaan. Jos siitä voimistuneena vielä jaksaisi kaivaa sen joulukoristelaatikon kellarista...

tiedemuseossa

Nopeasti vaan pistäydyn kertomaan ettei ole mitään varsinaista kerrottavaa. Tähän aikaa vuodesta on taas aika kiirettä kun lukukauden loppu lähenee (ne kaikki valmisteltavat ja korjattavat kokeet!), ja lisäksi jouluvalmistelut ovat alkaneet. Sekä Mailiksen koulu että omat kouluni lakkoilevat edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti, eli sekin syö työpäiviä ja aiheuttaa aikatauluongelmia.

Suomeen tuli viissiin jo talvi, mutta täällä on vielä aurinkoista ja lämmintä (+5c). Siitä huolimatta glögikausi on alkanut, ja eilen sitä meni monta mukia suomikoulun joulutalkoissa. Tänään saanee juoda lisää glögiä iltapäiväulkoilun jälkeen (odotellaan että Bea herää). Jokohan himmelin voisi ripustaa kattoon?

Koska eilen olin lasten kanssa suomikoulussa 5 tuntia ja tänään Vince menee kaverin luo illaksi, vei se lapset aamupäivällä tiedemuseoon että sain hiukan omaa aikaa. Ehdin ommella joululahjat Mailiksen opettajalle ja Bean hoitotädille, ja kaventaa pari hametta. Viikolla en iltaisin yleensä jaksaa kaivaa ompelukonetta esille, ja päivisin pitää tehdä töitä, joten tälläisia lomahetkiä voisi ollaan lisää jatkossakin...

Vince lähetti pari kuvaa museoreissulta. 

 Valtava Tyrannosaurus Rex vähän pelotti Beaa, vaikka Mailiksen ilme on kauhistuneempi.

keittiöprojekti (ei oma)

Vincen äiti erosi edellisestä miehestään Charles'ta (Vincen isäpuolesta) viitisen vuotta sitten. Charles jäi asumaan heidän entistä yhteistä kotiaan, ja on ollut aika hukassa vanhan ja ison talon kanssa jota se ei aikoinaankaan ollut kovin innostunut huoltamaan. Se oli myös eron jälkeen aika masentunut, eikä sitä varmaankaan auttanut se, että se jäi yhteiseen taloon asumaan, mutta siellä nyt vain oli vähemmän huonekaluja, yhteisiä valokuvia, ja lapsia (joka toinen viikko). Yksi asia mikä mua ihmetytti aina oli että se nukkui kellarikerroksessa Vincen veljen vanhassa huoneessa, eikä vähän ennen eroa remontoidussa ja laajennetussa makuuhuoneessa yläkerrassa.

Sillä(kin) oli synttärit lokakuussa, ja meidän lahja sille oli käydä salaa maalaamassa se makuuhuone ja lisäksi keittiö. Yllätyksestä ei meinannut tulla ensin mitään koska emme onnistuneet junailemaan sille mitään tekosyytä menna pois viikonlopuksi, mutta viime hetkellä se olikin keksinyt itselleen menoa ihan sattumalta juuri siksi viikonlopuksi joka sopi meille!

Kaksi viikkoa sitten lauantaiaamuna siis saavuimme paikalle Vincen siskon ja sen poikaystävän kanssa maalipurkit kainalossa. Vincen nuorinkin sisko oli lauantaina apuna, ja Evelyne puolestaan vahti Mailista ja Beaa viikonlopun että me saimme maalata rauhassa.

Tältä keittiö ja makuuhuone näytti ennen:

Alkuperäiset 50-lukulaiset haalean mintunvihreät kaapit (ja seinät ja listat ja kaikki), jotka olivat aika likaisia ja kolhiintuneita. Ja ei-niin-innokas apulainen. 

Se makuuhuone (josta on kyllä jo seiniltä otettu juttuja pois maalauksen tieltä). En kyllä itsekään nukkuisi tässä turkoosissa unelmassa vaikkei siihen liittyisikään avioeromuistoja.

Maalaamiseen meni melkein kaksi päivää neljältä aikuiselta, mutta saatiin kaikki valmiiksi juuri ajoissa! Ehdimme jopa siivota ja laittaa kaikki paikalleen, ja sitten ehdimme odotella puolisen tuntia tyhjänpanttina ennen kuin päivänsankari saapui. Charles oli todella yllättynyt ja ihmetteli muutosta kyyneleet silmissä.
Tässä "jälkeen"-kuvat.

Maalausvaatteet on jo kassissa, mutta korjaan sormella jotain pikkuvirhettä.

Tässä oli näkojään vielä maalausvaatteet päällä vaikka kaikki jo valmista onkin.
Kuulimme eilen että Charles on siirtänyt viimeisetkin vaatteensa tämän huoneen vaatekaappiin, joten luulen että onnistuimme "remontissa"! Vaikka maalaamiseen enemmän aikaa ja rahaa kuin olimme ajatelleet (ylläri), niin oli yllättävän hauska viettää viikonloppu aikuiseurassa ilman että tarvitse huolehtia kenenkään syömisistä tai päiväunista.

Tänä viikonloppuna ollaan juhlittu Vince synttäreitä lisää käymällä eilen ravintolassa kahdestaan, ja tänään se meni kavereiden kanssa katsomaan jotain bändiä. Jos tämä juhliminen nyt sitten olisi tässä jouluun asti (=nyt voikin sitten alkaa stressaamaan joululahjoista).

halloween

Tämä aika vuodesta on yhtä juhlaa Vincen perheessä, sillä loka-marras osuu todella monet syntymäpäivät: Vincen, Vincen isoäidin, anopin, anopin uuden miehen, ja sen entisen miehen (eli Vincen isäpuolen).

Ja sitten on tietysti halloween!  

Tänä vuonna Mailis halusi olla vampyyri, ja Bea onneksi halusi olla leijona kuultuaan että sellainen puku on jo kotona. Halloween osui aivan mahtavasti lauantaiksi, ja vielä niin että seuraavana aamuna siirryttiin talviaikaan, eli sai nukkua tunnin pidempään. Mailis osallistui lauantai iltapäivällä naapuriperheen järjestämään halloween-aarteenetsintään...

ja Bealla oli kutsu hoitokaverin syntymäpäiville, eli lisätunti yöunta tuli tarpeeseen meille kaikille.

Sunnuntaiksi olimme kutsuneet Vincen äidin miehineen meille brunssille juhlimaan Vincen ja Evelynin synttäreitä. Anoppi kävi illallla katsomassa lasten pukuja (se nappasi tämä kuvankin), ja samalla kävi ilmi että se oli kutsunut meille myös kaikki Vincen sisarukset ja isovanhemmatkin. No, ihan kaikki eivät päässet (onneksi) tulemaan, ja anoppi toi aamulla tullessaan ison osan brunssitarvikkeista. Ja tällä varoitusajalla ehti hyvin kattamaan pöydän isommallekin porukalle (hiukan olisi voinut tulla stressi jos aamulla suunnitellun kahden vieraan sijaan olisi tullutkin viisi vierasta).

Brunssijärjestelyjen sijaan Vince päätti aloittaa aamulla nopean suihkunkorjausprojektin, joka ei sitten ollutkaan ihan niin nopea.... No, jos huomenna jo pääsisi taas suihkuun ja kylpyyn. Onneksi pesin lapset eilen vaikka tultiikin kotiin aika myöhään, ja onneksi itselläni on huomenna kotityöpäivä.

kiitospäivä

Viime viikonloppu oli pitkä viikonloppu koska maanantaina viettiin Kanadan kiitospäivää. Vincen perhe ei varsinaisesti juhli kiitospäivää kuten ei muutkaan ranskankieliset yleensä, mutta tänä vuonna olimme Vincen isän mökillä perinteisellä kiitospäivän kalkkunaillallisella. Täällä on ruska-aika parhaimmillaan, ja maisemat olivat hienot sekä matkalla että mökillä. 

Lapset ja Vincen äitipuoli Danièle kävelyllä sunnuntaiaamuna.

Maanantaina kävi älytön tuuri, ja ylimääräisenä vapaapäivänä oli yli 20 astetta lämmintä! Sain tehtyä kesän viimeisiä puutarhatöitä (siirrettyä pionin, kaivettua yhden kukkapenkin kevääksi, istutettua siemeniä, ajettua vielä kerran nurmikon...), ja ehdittiin vielä askartelemaan Halloween-koristeita lasten kanssa. Nyt kun vielä ehtisi ompelemaan Mailiksen halloween-asun...

Nämä kummitusmorsiamet tehtiin mynämummin vanhasta alushameesta jota olen näköjään säilönyt reikäisenäkin siltä varalta etta käyttäisin pitsin joskus (onneksi säilöin!).

Sitten laitoin lapset töihin keräämään miniomenia. Ajattelin koittaa että jos niistä saisi tehtyä sellaista omena"hyytelöä" mitä voi laittaa vaikka paahtoleivän päälle. Nämä on niin pieniä ettei näitä viitsi kuoria, mutta sitä hyytelöä varten ei kuulemma tarvitse.

Syksyn työkuvioiden selvittelykin on nyt vihdoin ohi. Opetan jo kahdessa koulussa, mutta olin viime viikolla haastattelussa kolmannessa koulussa haastattelussa. Toisesta vanhoista kouluistani onneksi tuli kaksi sijaisuutta hakuun, ja aloitan ne tällä viikolla. Eli sain ilmoittaa sinne kolmanteen kouluun etten enää haluakaan hakea sitä paikkaa. Nyt mulla on ensimmäistä kertaa täysipäiväisesti toitä (eli yhteensä viisi kurssia). Tämä ja ensi viikko on vielä varmaan vähän hulinaa kun koitan saada kaikki asiat järjestykseen (kurssin aloittaminen keskeltä kun on vähän hankalaa), mutta eiköhän tämä tästä. Ja nyt on sitten varaa ostaa se ikkuna ja siihen karmit.

kerran vielä...

...piknik järven rannalla (ja pieni taloprojekti).

Ilmat ovat viilenneet nopeasti, ja lämmityskin on jo täytynyt laittaa päälle ettei öisin tule liian kylmä. 

Syksyn työasiat alkavat vihdoin selkiintymään, vaikka huomenna on kyllä vielä yksi työhaastattelu (mutta en ole ihan varma ottaisinko sitä paikkaa edes vastaan vaikka saisinkin ettei syksystä tule liian kiireinen...). Lisäksi päätettiin rykäistä vielä yksi taloprojekti kun päätettiin vaihtaa olohuoneen vanha, vetoinen, ja ruma ikkuna uuteen (puiseen ja vanhemmannäköiseen).

Yläkerrassa odottaa vielä neljä muuta, mutta ehkä sitten ensi kesänä. Ikkunaprojekti oli sillä lailla klassinen että se piti hoitua todella helposti (ikkunamiehet tulee ja vaihtaa ikkunan), mutta sitten vähän kurkattiin alumiini(!)karmin alle, ja sielä paljastui puolilaho puukarmi.

Mutta se on varmaan hei alkuperäinen kun siinä on lyijymaaliakin pinnassa! (lyijymaali poistui markkinoilta vuonna 1978, mutta sitä käytettiin paljon ennen sitä varsinkin ulkopinnoissa). 

Eli nyt pitää laittaa myös karmit vaihtoon. Ihan siihenkään ei taida riittää omat taidot ja työkalut, eli ehka tämä meneekin aika kivuttomasti kun lähes koko projekti pitää ulkoistaa. Kuulemma ikkunanvaihtoon menee pari tuntia, eli toivottavasti kuukauden päästä kun ikkuna tulee tehtaalta ei ole vielä ihan hirveän kylmä...

Ai niin ja ostettiin sitten uusi lämminvesivaarajakin kun nykyinen on vuokralla (kuulemma aika yleinen käytäntö täällä), ja tulee ajan myötä kalliimmaksi kuin oman ostaminen. Siinäkin onneksi isoin homma oli valita sopiva malli rautakaupasta, ja sitten se tullaan asentamaan kotiin. 

Todella glamouria tämä vanhan talon omistajan arki ja ostokset. Onneksi välillä voi käydä järvenrannassa juomassa kaakaota ilta-auringossa.

omenassa

Quebecin syysperinteisiin kuuluu omenatarhassakäynti (kuten Michiganissakin), ja viime viikonloppuna Mailis ja Bea kävivät Vincen isän ja Danièlen kanssa omenatarhalla.

Omenanpoiminnan lisäksi omenatarhoilla on yleensä muutakin puuhaa, niin kuin leikkipaikka ja traktoriajelua.

Eilen kävimme vielä naapureiden kanssa toisella omenatarhalla. Suunnilleen kaikki Montrealissa olivat saaneet saman idean, ja moottoritiellä madeltiin ja omenatarha oli tupaten täynnä.

Bea ja Noah.

Bea ei uskaltautunut tikkaille, vaan keräsi omenia lähinnä alaoksilta.

Nyt meillä on sitten kamalasti omenia kotona. Viime viikolla nämä samat naapurit olivat meillä iltapäiväteellä, ja tein omenahyveen, mutta vielä ei näy omenakulhon pohja. 

Vielä täällä on siis ollut näin lämmin, mutta ensi viikolla näyttää siltä että ilmat viilenee huomattavasti. Sain lopulta kolme kurssia syksyksi, mikä on ihan kiva määrä olematta ollenkaan kiireinen. Tulossa on siis viime syksyä rennompi syksy, varsinkin kun kaksi kolmesta kurssista on sellaisia etta olen opettanut ne ennenkin, ja se yksi uusi on englanninkielisestä lukiosta (tuntien valmisteluun englanniksi menee puolet vähemmän aikaa). Jos tässä viela sitten ehtisi vielä vaikka jonkun taloprojektin ennen talven tuloa...

mailiksen kaverisynttärit

Pitihän Mailikselle järjestää kaverisynttäritkin, vähän vain jälkijunassa. Mailiksen kaveriporukassa on selvästi trendinä pitää teemajuhlat esimerkiksi tanssistudiolla tai muussa harrastuspaikassa, mutta päätimme kuitenkin järjestää juhlat kotikutoisesti omassa puutarhassa. Suunnittelin juhlapuuhaksi aarteenetsinnän erilaisilla rasteilla, ja tein valmisteluja pitkälle yli puolen yön edellisenä iltana.

Vieraita oli 7 ja omia lapsia 2, ja oli siinä aika paljon hulinaa.Tässä kuvassa taidetaan selvittää salakirjoitusta teltassa.

Kaikkia lapsia ei askartelujutut kiinnostaneet, ja onneksi oli hyvä ilma ja vilkkaammat lapset saivat juosta pihalla samalla kun muut askartelivat. Viimeinen rasti oli omien muffinsien koristelu (kuvassa), ja se kiinnosti tasapuolisesti kaikkia.

Kolme tuntia hujahti lasten mielestä nopeasti, mutta vanhempien mielestä loppu ei tullut yhtään liian aikaisin. Luulen että koko porukalla oli kuitenkin hauskaa, ja Mailis ja Bea viihtyivät lahjojen kimpussa onneksi loppuillan, ja me saimme siivota rauhassa ja vetää hieman henkeä. Ja onhan tässä koko vuosi aikaa toipua ennen seuraavia juhlia.

Mailiksen ja Bean viikonloppu

Sillä aikaa kun äiti ja papa humputtelivat maailmalla Mailis ja Bea viettivät viikonlopun Vincen äidin luona.  Etukäteen vähän jännäsin miten Bea pärjää hoidossa kokonaista kolem yötä, mutta ihan turhaan! Ensimmäisenä iltana se oli herännyt mentyään nukkumaan ja itkenyt hetken ennen kuin nukahti uudestaan, mutta siinä olikin koko pitkän viikonlopun itkut molemmilta. Ei nyt heti tule mieleen yhtään vanhempien kanssa vietettyä viikonloppua jolloin ei olisi itketty enemmän…

Vähän harmittavasti konferenssiviikonloppu osui samaan päivään kuin Mailiksen syntymäpäivät. Evelyne vei lapset Bromontiin farmille viikonlopuksi, ja siellä juhlittiin seitsemänvuotiasta oikein moneen otteeseen. Ensin oli syntymäpäiväsukulounas farmilla…

Ja sitten koko juhlakansa lähti maatilamarkkinoille viereiseen kaupunkiin. Osa Bean hyvästä viihtymisestä johtui varmasti siitä että sen suosikkitäti Camille oli mukana melkein koko viikonlopun.

Sunnuntaina Mailis ja Evelyne vielä kävivät kahdestaan eläintarhassa, ja sitten koko porukka tuli Montrealiin viimeiseksi yöksi. Lapset eivät ole ennen olleet Evelynin luona ilman vanhempia, mutta sekin oli ennyt tosi hyvin. Tämmöiset reissuthan voisi melkein ottaa tavaksi!

 P.S. Maanataina oli silmä(syöpä) kontrolli, ja kaikki näytti hyvältä!