lauantai 7. marraskuuta 2015

keittiöprojekti (ei oma)

Vincen äiti erosi edellisestä miehestään Charles'ta (Vincen isäpuolesta) viitisen vuotta sitten. Charles jäi asumaan heidän entistä yhteistä kotiaan, ja on ollut aika hukassa vanhan ja ison talon kanssa jota se ei aikoinaankaan ollut kovin innostunut huoltamaan. Se oli myös eron jälkeen aika masentunut, eikä sitä varmaankaan auttanut se, että se jäi yhteiseen taloon asumaan, mutta siellä nyt vain oli vähemmän huonekaluja, yhteisiä valokuvia, ja lapsia (joka toinen viikko). Yksi asia mikä mua ihmetytti aina oli että se nukkui kellarikerroksessa Vincen veljen vanhassa huoneessa, eikä vähän ennen eroa remontoidussa ja laajennetussa makuuhuoneessa yläkerrassa.

Sillä(kin) oli synttärit lokakuussa, ja meidän lahja sille oli käydä salaa maalaamassa se makuuhuone ja lisäksi keittiö. Yllätyksestä ei meinannut tulla ensin mitään koska emme onnistuneet junailemaan sille mitään tekosyytä menna pois viikonlopuksi, mutta viime hetkellä se olikin keksinyt itselleen menoa ihan sattumalta juuri siksi viikonlopuksi joka sopi meille!

Kaksi viikkoa sitten lauantaiaamuna siis saavuimme paikalle Vincen siskon ja sen poikaystävän kanssa maalipurkit kainalossa. Vincen nuorinkin sisko oli lauantaina apuna, ja Evelyne puolestaan vahti Mailista ja Beaa viikonlopun että me saimme maalata rauhassa.

Tältä keittiö ja makuuhuone näytti ennen:
Alkuperäiset 50-lukulaiset haalean mintunvihreät kaapit (ja seinät ja listat ja kaikki), jotka olivat aika likaisia ja kolhiintuneita. Ja ei-niin-innokas apulainen. 
Se makuuhuone (josta on kyllä jo seiniltä otettu juttuja pois maalauksen tieltä). En kyllä itsekään nukkuisi tässä turkoosissa unelmassa vaikkei siihen liittyisikään avioeromuistoja.

Maalaamiseen meni melkein kaksi päivää neljältä aikuiselta, mutta saatiin kaikki valmiiksi juuri ajoissa! Ehdimme jopa siivota ja laittaa kaikki paikalleen, ja sitten ehdimme odotella puolisen tuntia tyhjänpanttina ennen kuin päivänsankari saapui. Charles oli todella yllättynyt ja ihmetteli muutosta kyyneleet silmissä.
Tässä "jälkeen"-kuvat.
Maalausvaatteet on jo kassissa, mutta korjaan sormella jotain pikkuvirhettä.
Tässä oli näkojään vielä maalausvaatteet päällä vaikka kaikki jo valmista onkin.
Kuulimme eilen että Charles on siirtänyt viimeisetkin vaatteensa tämän huoneen vaatekaappiin, joten luulen että onnistuimme "remontissa"! Vaikka maalaamiseen enemmän aikaa ja rahaa kuin olimme ajatelleet (ylläri), niin oli yllättävän hauska viettää viikonloppu aikuiseurassa ilman että tarvitse huolehtia kenenkään syömisistä tai päiväunista.

Tänä viikonloppuna ollaan juhlittu Vince synttäreitä lisää käymällä eilen ravintolassa kahdestaan, ja tänään se meni kavereiden kanssa katsomaan jotain bändiä. Jos tämä juhliminen nyt sitten olisi tässä jouluun asti (=nyt voikin sitten alkaa stressaamaan joululahjoista).

5 kommenttia:

mumi kirjoitti...

No voi vitsi, miten hienoa tuli! Kyllä Charlesin kelpaa. Ihana lahja kerrassaan!!

Täälläkin on yks tosi vanha ja huonokuntoinen omakotitalo ja saamaton asukas, ja vähän masentunutkin ... oisko mitään tsäänsiä?

Mailis Sikilä kirjoitti...

Perustakaa "T:mi Tuunaus"-firma, niin tienaatte noin hienosta työstä oikeita many-pennejä!

sari kirjoitti...

Aiti kylla ma voin jotain maalata ensi kesana jos sa vahdit lapsia :)

Mummi onneksi meilla on ihan hyvat paivatyot ettei tarvitse tata rahasta tehda. Satunnaisina lahjoina muille tama on kylla oikein kivaa.

mumi kirjoitti...

No se vaan onnistuu, täytyy ruveta tekemään listaa maalauskohteista ...

Johanna kirjoitti...

Mahtava lahja! Tuli tosi kivat molemmista :) Oot ihana rouva sisustussuunnittelija tossa keittiökuvassa :) :)