perunannosto

Kotiinpaluumme jälkeisessä elämässä suurin jännitysmomentti on koettu keväällä rakentamani kasvatuslaatikon vieressä: perunannosto!

Perunat oli istutettu liian vähään määrään multaa, ja vieressä kasvavat isolehtiset kurpitsat varjostivat niitä heti alusta asti.

Vain yhdestä perunanvarresta oli tullut sen kokoisia perunoita että niitä viitsi edes nostaa, mutta lasten innostus oli kyllä näistäkin perunoista todella iso.

Yksi peruna oli sydämenmuotoinen! Tässä ämpärissä oli siis koko sato, eikä makukaan ollut ikävä kyllä kummoinen. En tiedä johtuiko se liian vähästa mullasta, auringon puutteesta, vai huonosta siemenperunasta. Ensi vuonna korjaan nämä puutteet, ja koitamme paremmalla onnella uudestaan!

suomiloma - ratsastamassa

Mummi järjesti lapsille (talutus)ratsastusta Kuusjoella oikein useampana päivänä, ja se oli kyllä molemmille lapsille yksi loman kohokohdista. 

Mailiksen toisena ratsastuskertana Beakin rohkaistui ponin selkään, ja sen jälkeen molemmat vaativat että ensi kerralla ratsastamaan pitää päästä joka päivä! Saattaa olla että itsekin uskaltautuisin takaisin hevosen selkään ensi kesänä, sillä Bean ponin taluttaminen oli aika hauskaa itsellekin.

Alemmat kuvat on otettu reissun viimeisenä päivänä, ja ratsastuksen jälkeen oli enää pakkaaminen jäljellä. Tämä oli erittäin onnistunut ja ihana loma kaikin puolin, eli kiitos kaikille joita näimme, ja erityisesti äidille kaikesta huolenpidosta ja järjestelystä! Ensi kesänä taas nähdään, ja sitä ennenkin voidaan Bean sanoin "nähdä tietokoneella".

suomiloma - raumalla

Yksi oma toivomukseni tälle lomalle oli nähdä vähän jotain muutakin kuin aina samat nurkat, ja se toive toteutui ajellessamme mökiltä puu-Raumaa katsomaan!

Rauma kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin koska se on pohjoismaiden vanhin ja yhtenäisin puukaupunginosa. Rauma on viimeksi palannut 1600-luvulla, kun muut samanlaiset kaupungit ovat palaneet (ja jälleenrakennettu) vielä 1800-luvulla.

Tässä on Suomen kapein katu. Söimme hyvin, nautimme auringonpaisteesta, ja shoppailimme matkamuistoja itselle ja tuliaisiksi, eli päivä Raumalla oli ihan kuin olisi ulkomailla ollut!

suomiloma - saaristolaiselämää taivassalossa

Ristiäisten jälkeen siirryimme Taivassaloon mökille jonka äiti oli vuokrannut meille koko seuraavaksi viikoksi! Viime kesän loma oli sellainen että vähän kaikki mikä voi mennä pieleen meni pieleen, mutta täällä merenrannalla nekin muistot alkoivat jo vaikuttaa vähemmän kamalilta.

Mökissä oli erikseen keittiömökki, makuuhuoneet, vierasmökki, ja sauna, joten aikaisemmin nukkumaanmenevät (lapset) eivät häiriintyneet saunojista, ja aikaisinheräävät (mummi ja koirat) eivät herättäneet ketään muuta. Loistojärjestely siis!

Mökillä oli myös pitkä ja todella matala hiekkaranta, mikä oli ideaali uimapaikka lapsille. Suomen kesä on ollut kuulemma todella kylmä tähän asti, mutta mökikkiviikolla paistoi aurinko kaikkina paitsi tulo-, ja lähtöpäivänä, ja lapset tarkenivat hyvin uida ilman saunaakin. Parhaana päivänä Bea taisi viettää vedessä tunnin aamulla ja toisen iltapäivällä.

Kaikki pääsivät myös kokeilemaan melontaa, joskin lapset vain tarkan valvonnan alla. Merellä tuuli aika paljon, eikä varsinaisia melontareissuja (ilman lapsia) päässyt tekemään, mikä harmitti kajakin mukaanottanutta mummia.

Suurinpana osana päivistä teimme pienen päiväreissun, ja palasimme mökille iltapäivällä saunaa lämmittämään. Kustavissa ehdimme käydä kahvilla, syömässä, ja tekemässä pieniä ostoksia useampanakin päivänä. Tässä Mailis ja Asla Kustavin käsityöläiskylässä.

Koska Sinin ja Valterin mökki ei ollut kaukana, ehdimme nähdän Siniä ja lapsia vielä uudestaan parinakin päivänä. Sini opetti Mailista kalastamaan vieheellä.

Aapo meidän mökillä Taivassalossa.

Yksi kesän kohokohdista Mailikselle ja Bealla oli ensimmäiset sukulaisynttärit Suomessa! Serkut, pikkuserkut, tädit, sedät ja mummot kokoontuivat juhlistamaan yhteisiä synttäreitä heti ristiäisten jälkeisenä päivänä. Kiitos valtavasti kaikille osallistujille, ja anteeksi "mökkitason" tarjoiluista.

Seuraavana päivänä alettiin heti tekemään kaulakoruja uusista lahjahelmistä. Lapset ovat puhuneet näistä juhlista jo monta vikkoa etukäteen, ja molemmat olovat erittäin onnellisia suomisynttäreistään!

suomiloma - aapon ristiäiset

Reissumme ajankohdan tänä vuonna määritteli osaksi Sinin uusimman vauvan Aapon ristiäiset, joita vietettiin loman toisena viikonloppuna. Sini ja Valter asuvat lähes koko kesän mökillään, ja ristiäisetkin järjestettiin siis Kustavin kirkossa. 

Kirkko oli vanha ja kaunis, ja tilaisuus oli lämminhenkinen ja intiimi.

Koko nimeksi tuli Aapo Mauno Einari, sillä Aapo syntyi heti Mauno Koiviston poistumisen jälkeen.

Ristiäiskahvit tarjoiltiin Sinin ja Valterin mökillä, mutta sieltä ei omassa kännykässäni ole tätä parempaa kuvaa (osaksi siksi että heti jos Aapo oli vapaana, olin haukkana vaatimassa sitä syliini). 

Tässä kuitenkin erittäin harvinaislaatuinen kuva jossa on koko perhe juhlatamineissa! Tai no, Vinceä lukuunottamatta, eli näitä kuvia on kyllä todella vaikea ottaa kun perhe on sijoittunut kahden mantereen alueelle.

suomiloma - karo ja minna

Tällä reissulla kavereiden ja sukulaisten näkeminen on vähän sellaista että en ehtinyt ehkä ihan kaikkia näkemään, mutta niitä joita näin tapasinkin oikein antaumuksella. Kavereista en nähnyt tällä kertaa kuin Karoa ja Minnaa, mutta ensi kerralla sitten toivottavasti taas näen muitakin. 

Yksi Salo-päivä vietettiin Karon ja Vernerin kanssa hyvin syöden ja puistossa leikkien.

Viime vuonna Mailis oli vähän liian "iso" Vernerin leikkikaveriksi, mutta tänä vuonna ne rakensivat leegoja pitkän tovin samalla kun Bea leikki itsekseen uudella Karo-kummitädiltä saadulta My Little Ponillaan. Loppulomasta Mailis kysyi myös milloin nähdään Verneri uudestaan, ja olin kovin pettynyt kun vastaus oli että vasta ensi kesänä.

Yksi reissun huippukohdista oli tämä: tyttöjen ilta Helsingissä! Siitä kun ollaan oltu liikenteessä tällä kokoonpanolla (tai itse itseasissa yhtään millään kokoonpanolla) on yli kymmenen vuotta (apua...), mutta tämän illan voimalla jaksaa melkein seuraavat kymmenen vuotta.  Hauskaa oli! Kiitos Minnalle vielä emännöinnistä, tulen (toivottavasti pian) toistekin!

suomiloma - mynämäellä

Loman ensimmäisen viikon aloitimme Mynämäellä mummin hoivissa. Lasten kestosuosikki täällä on perunamaalla puuhailu ja opin mummilta että omassakin kasvulaatikossani saattaa olla perunoita odottamassa siitä huolimatta ettei sinne tullut yhtään kukkaa. 

Taas meitä hemmoteltiin vierailla, sillä Sini ja Valter ajoivat Mynämäen kautta omalle mökille mennessään, ja seuraavana päivänä kutsuimme itsemme Nooran luo kahville.

Aapo oli taas ihana.
Jos lasten mielestä perunoiden kaivaminen on parasta, omasta mielestäni parasta on mummin pihasauna ja mökillä makkaran paistaminen.

Beasta kuoriutui varsin innokas mustikoiden poimija tällä reissulla, ja aina tilaisuuden tullen se halusi mustikkametsään. Mökilläkin se auringosta ja itikoista huolimatta jaksoi kerätä ainakin kolme varttia, jonka lopuksi se tietysti kompastui kaataen kipponsa. Onneksi itku loppui kun keräsin nopeasti kuppiin uudet marjat. 

Hipsteri-Mailista kiinnosti enemmän makkarakeppien vuoleminen ja makkaran syönti.

Takaisin Kuusjoelle pääsimme osittain Matin kyydissä jolla oli asiaa mökiltään Turkuun. Pääsimme samalla käymaan Matin kaupunkiasunnolla, ja kellarikerroksessa Matin ratkaisu kaivauttaa lattiaa syvemmäksi sai miettimään samantapaista ratkaisua meillä...

Kuten kuvista näkyy oli lasten meno aika villiä, ja Matin asunto täpötäynnä taidetta ja antiikkia. Onneksi pääsimme sieltä pois ilman vahinkoja (alimman kuvan ottohetkellä näytti jo aika pahalta).

suomiloma - ensimmäinen viikonloppu

Saavuimme Suomeen heinäkuun lopussa, ja siitä asti on ollut niin hulinaa ettei tänne ole ehtinyt laittaa mitään! Mutta nyt kun lähtö on edessä huomenna voisin takautuvasti laittaa tännekin kuvia.

Saavuimme perjantaina, ja seuraavana päivänä kaikki ihanat äidin puolen sukulaiset ajoivat Keravalta meitä katsomaan!

Tapasimme ensimmäistä kertaa myös tämän puolen suvun uusimmat tulokkaan eli Ilonan! Mukanaan kummini toivat myös pari pahvilaatikollista mummin jäämistössä olleita valokuvia, ja niitä selatessa ja kotiinlähteviä kuvia valitessa meni mukavasti pari iltaa. Oli tosi ihanaa että meitä tultiin katsomaan oikein isolla porukalla, sillä vaikka tietysti on kiva käydä sukulaistenkin luona, tämä on aika paljon helpompaa meille.
Tästä kaikesta jäi niin paljon energiaa että muistaakseni jo samana iltana (vai seuraavana iltana?) lapset menivät pihalle telttailemaan mummin kanssa. Tämä oli Bean ensimmäinen telttayö, ja hyvin meni!

Sunnuntaina ajatelimme Kiikalaan erään paikallisen miehen rakentamaa arboretumia ihastelemaan.

Se oli yhden miehen operaatioksi aivan ällistyttävän hieno! Pääsymaksunakin oli vain toivomus siitä että "vakavaraiset aikuiset jättäisivät laatikkoon 2 euroa". Äiti osti itselleen pari tuollaista pitkulaista surukuusta ja istutti ne omalle pihalleen.

Samana viikonloppuna vielä Sini ja Valterinkin ajelivat meitä katsomaan, mukaan uusin serkku Aapo!

Aapo oli ihana, ja vanhemmatkin ihan ok.

Simo ja Bea tulivat edelleen hyvin juttuun, joskin aavistuksen kinaa tuli siitä kenen sänky vierashuoneessa olevan kerrossängyn alasänky onkaan, sillä molemmat olivat vuorenvarmoja siitä että se on nimenomaan hänen oma sänkynsä.