vappu

Nykyisellä postaustahdilla ei tule kuin kaksi postausta kuukaudessa, ja nekin näköjään vaan juhlapyhinä... Mutta kai sekin on parempi kuin ei mitään.

Juhlin itse vappua suomalaisten (aikuisten) juhlassa jo kaksi viikkoa sitten, mutta tälle viikonlopulle osui sopivasti suomikoulu. Askartelimme ensin lasten kanssa naamioita, ja sitten vietimme yhteisiä vappukarkeloita. Tässä Mailis opettelee tekemään ilmapalloeläimiä.

Yksi toimintapiste oli kasvomaalaus. Kasvoväreissä on usein aika kyseenalaisia ainesosia, ja usein myös varoitus että osaa väreistä ei saa laittaa silmien lähelle ja toisia ei naa laittaa suun ympärille, mikä on aika harmittavaa kasvoväreissä (eikä sitä kukaan noudata). Tämän takia tein itse aamulla netistä löytyneen ohjeen mukaan ruoka-aineista pohjamaalin, johon sitten sekoitettiin elintarvikevärejä.
Ja suomikoulussa Mailis tietty meni sellaisen open maalattavaksi jolla oli omat "kunnon" värit mukana...

No ne mun omat värit kuitenkin toimi yllättävän hyvin kotikutoisiksi väreiksi, ja usempi vähän vanhempi koululainen maalasi niillä käsivarsiin itse koristeita.
Kotona Bealla oli oma naamanmaalauspiste loppupäivän.

Vappuviikonlopun kohokohta oli kuitenkin se että Bealta lähti ensimmäinen hammas! Se on heilunut jo pidemmän aikaa, ja nyt se vihdoin irtosi. Kuulemma kaikilta paitsi yhdeltä koulukaverilta on jo lähtenyt hammas, eli Bean mielestä oli jo korkea aika päästä tähän porukkaan mukaan.

Täällä kuva Mailiksen ensimmäiseen irronneeseen hampaaseen jos haluaa katsoa lisää hampaattomia lapsia. 

pääsiäinen

Pääsiäisestä on jo kaksi viikkoa, eikä syynä sille etten ole saanut tänne mitään ole muuta kuin laiskuus. Mutta tässä muutamia kuvia ja sanoja siis. 

Menimme Bromontiin naapuriperheen kanssa kahdeksi yöksi koska täällä oli perjantai ja maanantai vapaata. Ilmat olivat varsin talviset (ovat edelleen), mutta onneksi siellä on tilaa temmeltää sisälläkin. Naapureilla on myöskin kaksi lasta, mutta heidän poikansa ovat 1 ja 3.5 vuotiaat, ja energiatasot olivat sen mukaiset. Vanhemmat eivät myöskaan olleet kaikkein tiukimpia kasvattajia, ja ensimmäisenä iltana Mailis totesikin diplomaattisesti että "tuo Niko on aika...aktiivinen". 

Öisin myös heräilimme vauvan tahdissa koko porukka, ja seuraavana päivänä kaikki olimme valmiita päiväunille lounaan jälkeen (paitsi se aktiivinen kolmevuotias joka jatkoi riehumistaan). No, mutta tässä vahvistui ainakin arvostus sitä kohtaan että omat lapset ovat jo tosi isoja ja itsenäisiä. Bea tosin oli  rauhallinen vauvanakin, mutta Mailis kyllä oli myös tuollainen aika aktiivinen.

Sunnuntaina ajoimme Vincen isän mökille pääsiäisbrunssille, ja lapsille oli siellä tehty pääsiäisen kolmas munajahti. 

Isovanhempien pyynnöstä lapset jäivät sinne vielä yhdeksi yöksi, ja pääsivät hiihtoladulle vielä kerran tänä vuonna. 

Odotimme lapsia kotiin puolen päivän aikaan seuraavana päivänä, mutta isovanhemmat päättivätkin pitää lapset iltaan asti, ja he ehtivät seikkailla Montrealissakin ennen kotiutumistaan. 

Me siis ehdimme kotona tehdä vähän koulutöitä, siivota, ja hiukan ulkoillakin talvi-ilmassa yllättävän vapaapäivän myötä. Teki myös hyvää toipua aktiivilapsiviikonlopusta ilman yhtään lasta.

Illalla muistimme että tapasimme ensimmäisen kerran suunnilleen tähän aikaan vuodesta 17 vuotta sitten, ja kävin hakemassa meille noutosushia juhlaillalliseksi (lapset kun saapuivat kotiin valmiiksi syötettyinä). Illastimme romanttisesti tv:n ääressä.