Quebecin syysperinteisiin kuuluu omenatarhassakäynti (kuten Michiganissakin), ja viime viikonloppuna Mailis ja Bea kävivät Vincen isän ja Danièlen kanssa omenatarhalla.
Omenanpoiminnan lisäksi omenatarhoilla on yleensä muutakin puuhaa, niin kuin leikkipaikka ja traktoriajelua.
Eilen kävimme vielä naapureiden kanssa toisella omenatarhalla. Suunnilleen kaikki Montrealissa olivat saaneet saman idean, ja moottoritiellä madeltiin ja omenatarha oli tupaten täynnä.
Bea ja Noah.
Bea ei uskaltautunut tikkaille, vaan keräsi omenia lähinnä alaoksilta.
Nyt meillä on sitten kamalasti omenia kotona. Viime viikolla nämä samat naapurit olivat meillä iltapäiväteellä, ja tein omenahyveen, mutta vielä ei näy omenakulhon pohja.
Vielä täällä on siis ollut näin lämmin, mutta ensi viikolla näyttää siltä että ilmat viilenee huomattavasti. Sain lopulta kolme kurssia syksyksi, mikä on ihan kiva määrä olematta ollenkaan kiireinen. Tulossa on siis viime syksyä rennompi syksy, varsinkin kun kaksi kolmesta kurssista on sellaisia etta olen opettanut ne ennenkin, ja se yksi uusi on englanninkielisestä lukiosta (tuntien valmisteluun englanniksi menee puolet vähemmän aikaa). Jos tässä viela sitten ehtisi vielä vaikka jonkun taloprojektin ennen talven tuloa...
2 kommenttia:
Tosi hienoja noi omenatilavierailut, suomessakin vois olla. Lapsilla näyttää olevan kivaa, Bealla söpö kaveri.
Oli mukavaa. että ilma suosi omenatarhapäiväänne. Kyllä ilmeet kaikilla iloiset ja omenat näköjään maistuivat tuoreena sekä tortussa.
Lähetä kommentti