maanantai 15. marraskuuta 2010

puuppi-peppu

Viikonloppuna stressattiin kouluhommista ja leivottiin kakspäällisiä (herrasväen pikkuleipiä).
En tiedä onko tämä seurausta lauantaina syödystä taikinan määrästä, mutta tänään pieni leipuri lähetettiin vähän etuajassa kotiin kahden ripulikakan takia.

Heti tarhaan päästyäni Mailis kertoi että "puuppi peppu, wying, I want äiti". Reppana.
(jos ette ihan tajunneen niin se kertoi ripulista (poop), siitä seuraannesta itkusta (crying), ja sitten että halusi äidin hakemaan).
Olin ihan varma että kyseessä olisi vaan hampaidentulo, mutta Mailikselle tuli niin monta kertaa illallakin puuppi-hätä! että ehkä sen onkin maha sekaisin. Muuten se tuntuu kyllä olevan ihan voimissaan. Vince jää siis huomenna sen kanssa kotiin, ja toivomme että keskiviikkona se voi taas mennä takaisin tarhaan.

Positiivista sentään on että se ilmoitti illalla kaikki puuppihätänsä, olin jo meinaan menettänyt toivoni pottaharjoittelun kanssa, Mailiksella kun oli taas (piiiitkä) kausi menossa jolloin se ei sanallakaan vihjaise pissahädästä, ja väittää kivenkovaan vastaan vielä siinäkin vaiheessa kun melkein on jo housut märät.

Nyt teidän varmaan tekee tosi kovin mieli noita pipareita.

5 kommenttia:

mumi kirjoitti...

Voi pientä leipuria. Onneksi ripuli helpottaa pian, ja voi se olla hampaistakin. Onneksi Vince voi jäädä Mailisken kanssa kotiin.

Ihania kuvia, jo ihan jouluisia

Riikka kirjoitti...

Meni kyl vähän halut noihin sun pipareihin :D

sari kirjoitti...

aiti: joo kylla se on jo parempi, mutta jaa kuitenkin viela huomiseksi kotiin.

tuli itsellekin ihan jouluinen olo noista pipareista :)

riikka:
meilla oli tanaan kommuuni-illallisena jotain polenta-maissikeittoa joa naytti _ihan_ sanonko-milta :D

Sini kirjoitti...

Täytyy olla samaa mieltä Riikan kanssa eli kiitti ei ripulikeksejä.
Ihan täytyy ihailla pieniä lapsia, jotka onnistuu välittämään tietoa älyttömän puutteellisella sanavarastolla. Mailiksen paras on kyllä

"boo kaakaak boo kaakkaak" (ilmapallo karkasi ja lensi pois)

sari kirjoitti...

olinkin ihan unohtanut ton!

nykyaan mailis kertoo noin kolme kertaa paivassa tata tarinaa:

simon push me pied simon tomber chips simon

(simon, yksi pihan isommista pojista, antoi mailikselle vauhtia keinussa, mailis tyonsi sita leikillaan jaloillaan ja sitten simon kaatui leikillaan leikkikentan puuhakkeeseen =woodchips).

se oli ehka mailiksen tahanastisen elaman hienoin paiva.