Vaikka viikot kuluvatkin kauheaa vauhtia eikä vauhti juuri hiljene viikonlopuiksi, niin välillä sentään ehtii tehdä muutakin kuin kouluhommia ja pakollisia kotitöitä.
Perjantaina leivottiin pitsaa yhdessä. Mailis laittoi omaansa tomaattipyrettä ja artisokansydämiä, mutta sitten otti ne pois ja päätyi pelkkään juustoon.
Lauantaina (tai sunnuntaina) leikittiin papiljoteilla.
Alan myös ymmartämään miksi kokeneemmat vanhemmat sanoivat joku aika sitten että nauti nyt kun se ei vielä puhu, sitten kun se alkaa niin siitä ei tule loppua. Kuvista se välittyy vähän huonosti, mutta Mailis tosiaan puhuu koko ajan nykyään (kolmella kielellä). Tai laulaa. Tai haluaa että joku lukee sille.
Onneksi huomenna on jo keskiviikko, kyllä se viikonloppu sieltä taas tulee!
7 kommenttia:
Ihana pusukuva, ja ihana papiljottipeppu! Okei, on siis varmaan ollut virhe ajatella että "voi kun olisi kivaa kun se osaisi jo puhua". Sitä ajattelee että se tekisi asioista jotenkin helpompia, mutta ehkä se ei toimikaan niin. Hassua muuten, että kun vertaa omaa, vielä puhumatonta lasta sellaisiin ikätovereihin jotka osaavat puhua, niin se oma lapsi tuntuu jotenkin tyhmemmältä. Ajattelee että osaisikohan se edes muodostaa päässään tuollaista ajatusta, jonka se toinen taapero pukee sanoiksi. (Todennäköisesti siis jotain niinkin fiksua kuin "Maija istuu"...)
Iihana pusukuva! Ja kivoja muutkin kuvat.
Voi pientä kokkia,kaikkien pienten kokkien pitäsi tehdä se noin, pöydällä istuen! Söpö.
Hih, mun tarttis ehdottomasti olla siellä: oppisin englantia ja ranskaa ihan ilmatteeksi.
anna:
ma ajattelin vahan samoin tuosta alykkyydesta, mutta niin pain etta tajusin vasta kun kuulin naapurin (6kk vanhemman) tyton puhuvan ihan kokonaisia lauseita jo jotain 1,5 vuotiaana etta herranjestas, mailiskin siis tajuaa varmasti paljon enemman milta nayttaa! kaytin sita naapurintyttoa sitten vertailukohteena sille etta miten puhuin mailikselle, ja aloin heti kayttamaan paljon rikkaampaa kielta ja selittamaan asioita enemman :D
siis ma ajattelin nimeomaan niin etta mailiskin osaa paassaan sanoa kaikki ne asiat, mutta ei osaa viela sanoa niita puheeksi asti.
tosin tassa tietysti "auttoi" se etta monikielisyyden takia odotin etta se alkaa puhumaan vasta kolmevuotiaana jos sillonkaan.
ja on se kylla helpompaakin nykyaan. tanaan se esimerkiksi alkoi valittaa jotain vaippaan liittyvaa juuri tarhaan lahtiessa, ja sanoi sitten etta fesses pique! (peppu kutiaa/pistaa), ja tajusin etta sisavaippa on huonosti ja sen nappi painaa peppua.
ennen olisin ehka luullut etta silla on kakkahata, ja sitten kayttanyt huomattavasti enemman aikaa ennen kuin olisin tajunnut etta se onkin se sisavaippa.
aiti: juu se istuu nykyaan tosi usein tossa poydalla kun me laitetaan ruokaa. eihan se muuten mitaan nae, eika ainakaan voi osallistua :)
Aivan ihana papiljottipeppu!! Mulle tulee ihan oma lapsuus mieleen, kun äiti ja Kaisa joutu aina sijaiskärsijöiksi kun mä halusin leikkiä kampaajaa. Niillä oli pää täynnä papiljotteja, pinnejä ja pompuloita. Nätti! :)
joo kylla niita oli munkin paassa, mutta jatin sen kuvan julkaisematta kun se ei ollut ollenkaan yhta sopo kuin nuo kaksi :D
Kyllä mäkin tosiaan järkeilemällä tajuan, että todennäköisemmin se on niin, että Toivo osaa kyllä päässään muodostaa ne samat ajatukset (ja varmaan paljon enemmänkin) mitä kielellisessä kehityksessä häntä edellä olevat osaavat jo pukea sanoiksi. Mutta jotenkin sitä on vaikea muistaa ettei lapsi ole enää ihan yksinkertainen, kun se ulosanti on samaa luokkaa kuin joillakin melkein puolet nuoremmilla. :D
yksi (harvoja) merkkeja siita etta lapsi on (ehka) keskimaaraista fiksumpi on tuo aikainen puheenkehitys, mutta ma olen tassa lahiaikoina miettinyt etta mitenkohan pain se syy-seuraussuhde menee.
Eli onko niin etta alykas lapsi alkaa puhumaan aikaisin, vai niin etta aikaisin puhuvasta lapsesta tulee alykkaampi koska aikuiset alkavat puhua sille haasteellisemmin nuorempana?
Ja siis se aikaisin puhuminen johtuukin itsessaan jostain muusta kuin alykkyydesta.
Lähetä kommentti