Saapumispäivänämme viime lauantaina oli Vincen isoisän syntymäpäivä, ja sukua oli koolla Vincen äidin luona. Juhlittiin siinä siis samalla meidän muutoamme, ja kilisteltiin laseja pitkin iltaa (tai no, ulkona käytössä oli muovipikarit eikä ne paljon kilisseet). Mailis sai heti seuraa uima-altaaseen, ja Bealle riitti leikittäjiä.
Sunnuntaina oli Evelynin miesystävän tyttären häät, ja koko päivä menikin oikestaan niissä valmisteluissa. Mailis meni illaksi Vincen isän mökille, ja jopa nukahti sinne omaan huoneeseensa ilman mukinoita! Vince kuitenkin ajoi hakemaan sen yöllä jo kotiin.
Häissä Bea istui pitkiä aikoja Camillen (vaalenpunainen mekkko) Ja Elyzen (punainen mekko) sylissä, ja vaikka en herkistynyt hääpuheista, niin siitä kylläkin että nyt meillä taas on sukua ympärillä ja apuna. Vähän epäsosiaalinen Beakin tuntuu tajuavan että nämä on omia ihmisia.
Kuvassa siis anoppi ja miesystävä (keskellä) Vincen sisarusten ja niiden puolisoiden ympäröimänä.
Häiden jälkeen haettiin avaimet uuteen taloon naapureiden postilaatikosta!
Maanantaiaamunapäivänä mentiin siivoamaan Evelynin ja Jeannin (musta mekko) kanssa. Vaikka talo oli ihan perussiisti meni siivotessa ihan koko päivä, eikä valmiiksi tullut kuin oikeastaan keittiö ja kylpyhuone.Vince alkoi siivoamisen sijaan poistamaan vanhoja kattopaneeleja kellarista, sillä se oli niin sotkuista puuhaa että sitä olisi ollut vaikea tehdä tavaroiden saavuttua. Tiistaina Vincen täti tuli lapsia vahtimaan, ja me siivottiin lisää. Lasten mentyä nukkumaan menin talolle vielä pesemään kellarin lattioita, ja kymmeneltä sain soiton Vinceltä että tavarat saapuvat huomen aamulla. Pesin sitten muutkin lattiat samana iltana, ja tulin anopille nukkumaan vasta yhden jälkeen (melko vanhalle äidille tämä on melko myohäinen kotiintuloaika).
Keskiviikkoaamuna muuttomiehet saapuivat ja tyhjensivät rekan muutamassa tunnissa. Siinä me sitten ihmeltiin laatikkojen keskellä että miten on mahdollista että meillä on näin paljon tavaraa...
Kaksi päivää ja iltaa on nyt kulunut laatikkoja tyhjentäen, ja joissain huoneissa alkaa näyttää hiukan paremmalta (toisiin ei vieläkään pääse edes sisään kunnolla laatikoilta). Onneksi lapset viihtyvät uudessa kodissa kun laatikoista löytyy leluja(kin), ja tämä ilta oli vasta ensimmäinen jona meidän piti ruokkia itse itsemmme (muuten joku sukulainen on aina kutsunut valmiiseen ruokapöytään).
Keittiössä on nyt yksi kaappi valmis, ja sain meilkein kaikki huonekasvit nostelua paikoilleen (tulli ei sanonut niistä mitään!)
2 kommenttia:
Nyt se siis alkaa olla totta, että on oma koti. Pitikö tehty sisustussuunnitema paikkansa ? että tavarat mahtuu. Onnea toiv. isomumm!
suunnietlam piti melkein paikkansa. yksi yopoyta ja toinen sivupoyta ei mahtunut, ja yksi olohouneeseen suunniteltu tuoli jai autotalliin. mutta nyt kun suurin osa laatikoista on poissa sisalta alkaa taalla nayttamaan ihan hyvalta!
Lähetä kommentti