Olen viiden vuoden aikana kasvattanut neljä isoa huonekasvia, ja saanut yhden aivan mahtavan suuren rahapuun naapurilta tilanpuutteen vuoksi. Tarkastettuani sekä Kanadan että USA:n puolelta että niiden viemisessä ei ole ongelmaa, päätin pyytää muutomiehiä tunkemaan ne laatikoihin.
Joukon päällysmies pakkasi kanssani rahapuun, ja kun varovasti taivuttelin sen oksia laatikkoon, sanoi mies että "28-vuotisen urani aikana kukaan muu ei ole koittanut viedä kasveja rajan yli". Kysyessäni että haluaako hän että otan yhteyttä häneen myöhemmin ja kerron menikö kasvien matkan hyvin, se sanoi "en mä halua kannustaa ketään laittamaan kasveja muuttokuormaan!".
Saatuani rahapuun suurinpiirtein laatikkoon sanoin että onneksi noi neljä muuta on helpompia pakattavia, ja se katsoi mua vähän järkyttyneenä (ja ehkä myös vähän ärtyneenä) ja sanoi "olihan toi vitsi?".
Kaikki kasvit lähti kuitenkin rekan mukana, ja nyt toivon etteivät ne aiheuta tullissa ongelmia!
Tänään vuodatimme kaikki (paitsi Bea) kyyneleitä hyvästellessämme kommuuniystävät, ja sitten suuntasimme Niagaran putouksille. Tullissa meni jonkin verran aikaa koska tuomme tietysti amerikkalaisen automme mukanamme, mutta muuten matka meni ihan hyvin.
Lenita ei tunnu olevan moksikaan reissamisesta, mutta Milwaukee on sen oloinen että "hyvästi paha maailma!", ja se tuntuu vain odottavan pessiimisesti että kuolo korjaa. Toivon ettei se saa tahdon voimalla itseään hengiltä ennen kuin saadaan se maanantaina uuteen kotiin (huomenna saavumme siis Vincen äidin luo jossa kissatkin ovat yhden yön).
Loppuun pari kuvaa välietapilta Niagaran putouksilta, josta siis jatkamme matkaa lauantaiaamuna.
Tässä linkki vuoden 2011 Niagara-kuviin.
3 kommenttia:
Nyt voi toivottaa hyvää kotimatkaa ! Ei kai tullut vilustumisia putouksilla palellessa. Saahan pian uuden osoitteen, t. isomum.
Kiitos, ja nyt ollaan jo perilla. laitan viestissa uuden osoitteen!
Hheheh Bea on supersöpö tuossa sateenkaarikuvassa.
Lähetä kommentti