omenavarkaissa

Lauantaina käytiin siellä samalla omenatarhalla kuin viimekin vuonna. Täältä voi vertailuksi katsoa ne vanhat kuvat.

Mailis oli innoissaan puuhun kiipeämisestä, mutta kieltäytyi ehdottomasti menemästä siihen puunkoloon missä se oli viime vuonna.

Tänä vuonna oltiin myös kaukaa viisaita ja tuotiin mukanamme muutamia koulukavereita ja piknik-korit. Naureskelimme että vähän on ajat muuttuneet, sillä ennen oltaisiin varmasti tavattu baareilun merkeissä perjantai-iltana, ja nykyään sovitaan treffit omenatarhaan heti aamupalan jälkeen.

Omenaa tuli ostettua kassillinen mukaankin ja vastapuristettua omenamehua myös iso tonkka. Sunnuntaina sitten keiteltiin hilloa talven varaksi.

(Huomatkaa myös miten Mailiksella on paljon enemmän tukkaa kuin viime vuonna!).

***

Omenien lisäksi viikonloppu meni siivoamisen ja pyykkäämisen merkeissä. Jotenkin tuntui siltä että viime viikonloppu oli vielä ihan lomailua, mutta nyt tuntuu jo siltä että kyllä se varsinainen arki sieltä taas alkaa. Mutta vielä se ei edes harmita, ja oikestaan arki tuntuu kivalta kesän reissaamisen ja rutiinienpuutteen jälkeen.

vihdoinkin paahtoleipää!

Anopin käydessä pääsiäisenä me ostetiin uusi leivänpaahdin, kun anopin mielestä vanha näytti siltä että se syttyy palamaan hetkenä minä hyvänsä. Uusi paahdin kesti ehkä kolme viikkoa ennen kuin se sanoi poks komean valoilmiön kera. Siitä asti meillä on syöty paahtoleipä raakana, ja kinasteltu siitä ostetaanko uusi paahdin (ja minkä hintainen) vai leipägrilli.

Eilen päätin että aivan sama kumpi, nyt on saatava paahdettua leipää. Vince toi sitten marketista kotiin oman valintansa eli leipägrillin. Se pitää ärsyttää tikitystä toimiessaan ja paahtaa leivät kunnolla vain toiselta puolelta, mutta on se kyllä hienoa syödä paahtoleipä paahdettuna. Kannoin mikron kellariin grillin paikalta koska sitä käytetään ani harvoin, ja silloinkin siitä toimii vain osa nappuloista (toisinaan ei nekään).

Mailiskin aloitti perjantain nauttimalla leipägrillin antimista.

P.S. Tarhassakin menee jo taas ihan hyvin, eikä tänään edes naama vääntynyt äidin lähtiessä!

Mailis 2v!

Tässä se muumikakku. Näytin tätä Mailikselle ennen vieraiden saapumista, ja meidän keskustelu meni suunnilleen näin:

Minä: Mikä tämä on?

Mailis: ööö....

Minä: No se on muumi!

Mailis: Nouuu!

Ensi vuonna se saa ihan tavallisen pyöreän kakun. No mutta ihan hyvää se oli.

Juhlista on valitettavan vähän kuvia, mutta hauskaa meillä oli. Lapset leikkivät keskenään ja heittelivät vesi-ilmapalloja takapihalla sillä aikaa kun vanhemmat juorusivat herkkujen äärellä.

Välillä aina kuulee kauhutarinoita siitä miten lastenjuhlissa on pakko olla ainakin viisi taikuria ja lahjoja vieraillekin tai muuten niille tulee kaikille paha mieli, mutta ainakin täällä kommuunissa moinen on vielä tarpeetonta. Kaksi kolmesta kutsuperheestä oli myös noudattanut toivettamme tuoda käytetty lahja. Jain äiti sanoi etteivät he mitenkään voineet tuoda mitään Jain vanhaa lelua koska siitä olisi aina tullut riitä meillä kyläillessä (Mailis sai heiltä samanlaisen taskulampun kuin Jaillakin on, ja josta niillä on jo aina riitaa siellä käydessä).

*********

Tänään olenkin sitten valmistautunut uuteen kouluvuoteen maalaamalla keittiön pöydän pintalevyä, ja nalkuttamalla Vincelle. Jos vaikka nyt sekä maalaaminen että nalkuttaminen vähäksi aikaa jäisivät taka-alalle kouluhommilta.

synttäreitä

Sunnuntaina juhlitaan Mailiksen toisia synttäreitä. Lupasin leipoa muumikakun, katsotaan millainen tulee...

Kuvassa Harishin lahja. Se jätti meille rahaa Mailiksen lahjaan, ja me päädyttiin ostamaan tälläinen kun naapurin Jaillakin on. Sillä pääsee tosi kovaa.

***

Viime sunnuntaina oltiin eräiden suomikoulu-kaksosten juhlissa. Kakkua syödessä Mailiksen sormiin meni kermavaahtoa, joten sanoin sille että "ei haittaa, pyyhi paitaan!". Vieressä toinen suomalaisäiti huudahti että 'ihana äiti, voi kun mäkin sanoisin noin!" Että ehkä mä olenkin aika suurpiirteinen äiti, vaikka tuntuu että välillä vaan imuroin ja pyykkään kun pitäisi olla lapsen kanssa.

***

Niin, ja eilen oli 2-v neuvola jossa meidät huijattiin ottamaan yksi rokote vaikka etukäteen iloitsin että tällä kertaa ei tule mitään. Mailis myös mitattiin, se on jo 90 senttiä pitkä, hui!

***

Ikävä kyllä olen myös niin suurpiirteinen että olen hukannut avainnippuni, enkä siis voinut mennä tänään tiedekunnan syyslounalle Mailiksen kanssa. Toivon että avaimet löytyy autosta kunhan Vince tulee omineen kotiin.