Auringonsäteitä ja radioaktiivisia säteitä

Kevät on vihdoin saapunut! Piha on lumeton, ja maanantaina oli mahtavat 22 astetta lämmintä! Teimme molemmat töitä kotoa ja söimme lounaan kuistilla ensimmäistä kertaa. Illalla anoppi miesytävineen tulivat grillaamaan, ja taas syötiin kuistilla. 

Samana päivänä pesin paksuimmat talvivaatteet ja kuivasin ensimmäistä kertaa pyykit ulkona. Olemme myös aloittaneet pihatyöt pikkuhiljaa. Syksyn lehtiä ja kuolleita kukkia on monta säkkiä autotallissa odottamassa puutarhajätekeräystä, ja pihan takareunan pusikkoa on koitettua karsia hiukan. Kasvimaan suunnittelu on myös  aluillaan.

Puutarhasuunnitelmat joutunevat kuitenkin odottamaan jonkin aikaa sillä sädetyshoidot alkavatkin jo ensi viikolla! Maanantaina menemme tapaamaan lääkäriä joka voi vastata kysymyksiimme hoidosta, ja varhain keskiviikkoaamuna menen sairaalaan leikkausta varten.
Lueskelin vihdoin eilen netistä hoidosta, ja se olikin vähän erilainen kuin mitä ensin ajattelin. Keskiviikkona silmään siis kai asennetaankin radioaktiivinen laatta, joka täsmäsädettää kasvainta viikon ajan. Sitten laatta otetaan pois ja hoitojakso on ohi. Lääkäri sanoi viimeksi että hoitoviikko ollaan kotona, mutta lueskelin eilen netistä siitä miten olen sen viikon radioaktiivinen, ja siis vaarallinen kanssaihmisilleni. Täytyy kysyä maanantaina riittääkö se että asun sen viikon kellarissa enkä koske lapsiin, vai olisiko parempi mennä johonkin muualle siksi aikaa.

Toinen yllätys oli että hoitoihin ja toipumiseen määrätaan yhteensä kuusi viikkoa sairaslomaa! (olin etukäteen ajatellut että viikko hoitoihin ja toinen toipumiseen.,..). Koitan nyt sitten parhaillaan sumplia menossa olevien kurssien ja kesäkurssien opettamista... Argh! No mutta netin tietolähteiden mukaan suurin osa potilaista voi palata töhin 2-4 viikon kuluttua hoitojen loppumisesta. Opetustyö on onneksi fyysisesti kevyttä, ja kesällä opetan vain viikon päivässä, joten toivon että voisin palata töihin enemminkin kahden viikon kuin viiden viikon jälkeen sädetysviikon loputtua.

Nyt on sitten viikko aikaa tehdä ruokaa pakkaseen ja pestä pyykkiä varastoon, ja sitten alkaa tositoimet. Ja siis nyt ei enää tarvitse kenenkään miettiä että pitäisikö tänne tulla avuksi hoitoviikon ajaksi, sillä en tosiaan saa olla tekemisissä kenenkään kanssa sen viikon aikana.