keskiviikko 7. toukokuuta 2014

potilaat saapuvat Suomeen

Tässä lähdön tunnelmia Detroitin lentokentältä. Matka meni, no, meni se.

Ensimmäisellä lennolla huomasin että Bealla on muutama pieni rakko kädessä, ja pienen lisätutkailun ja välilaskun nettietsinnän jälkeen totesin että se on enterorokkoa. Onneksi se on rokoksi kohtalaisen harmiton, ja potilas itse ei näyttänyt juurikaan asiasta välittävän.
Ja onneksi tauti ei säikäyttänyt Siniä joka silti tuli Simon kanssa meitä katsomaan seuraavana päivänä!
Käsiä pestiin tosin ahkerasti ja Bea sai hoitaa vain vauvanukkea. Luin kuitenkin äsken että virus tarttuu lähinnä kakasta, eli eiköhän Simo-vauva ole turvassa taudilta.

Nyt kello on ko kohta 22 ja Mailista ei yhtään viela nukuta... Bea sen sijaan nukahti jo sohvalle pari tuntia sitten, eli toivotaan etta molemmat kuitenkin suurinpiirtein nukkuvat yön.

2 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Onnittelut lentomatkan kuta-kuinkin-onnistumisesta! Onneksi Mailis on kuitenkin jo noin iso, tekee matkustamisestakin varmasti helpompaa. Oliko teillä suorat lennot?
Toivottavasti Bean rokko ei kovasti pahene!

sari kirjoitti...

Taalta ei ole suoria lentoja, eli se atlantinylinen lento on n.8 tuntia ja sitten siihen se 2-3 tuntia paalle... Toisaalta koitan muistuttaa itseani siita etta jonnekin Aasiaan olisi joku 15 tunnibn lento sen 8:n tunnin lennon paalle, etta huonomminkin voisi olla. (naapurit matkaa intiaan sukuloimaan, ja sekin on Amsterdamin kautta).

Rokko on jo parantunut ja oli tosi helppo, paljon helpompi kuin vaikka vesirokko. huh!

Ja tosiaan, kahden vuoden paasta Beakin on jo 4v, ja sitten tama lentaminen on ihan lastenleikkia.