mynämäessä

Olemme taas jo kotona, mutta tässä takautuvasti vielä muutamia matkajuttuja.

Reissu oli tällä kertaa normaalia lyhyempi, mutta ehdimme silti Mynämäkeen sekä äitienpäivänä että seuraavalla viikolla mummin kanssa perunoita istuttamaan (tai siis, istuttamaan ne perunat jotka mummi oli varta vasten jättänyt istuttamatta Mailista ajatellen).

Pikkusiskon nukkuessa päiväunia tuvassa Mailikset siis ahkeroivat pellolla.

Rehkimisen ja nukkumisen jälkeen maistui kahvit tuvassa. 

Näistä kuvista ei juuri käy ilmi mummilan pohjapiirros, mutta yksi suuri syy siihen miksi meidän tuleva Montrealin koti tuntui niin omalta on se että se on aika samalla tavalla rakennettu kuin tämäkin talo: alakerrassa keittiö, ruokailuhuone, ja olohuone (niin että sieltä pääsisi kulkemaan ympyrää), ja yläkerrassa avointa porrastasannetta ja kaksi makuuhuonetta. 

Tosin mummilassa on paljon enemmän kuistitilaa alakerrassa (meillä ei oikeastaan ole eteistä ollenkaan), ja meillä on pesutilat yläkerrassa kun taas mummilassa ei ole kuin vessa alakerrassa ja pesutilat pihasaunassa. Lisäksi molemmat talot ovat rakennettu 30-luvun lopussa, eikä niihin ole rakennettu lisäosia huolimatta siitä että molemmat ovat pienehköjä nykyajan omakotitaloiksi. 

Kahvien jälkeen ehdittiin vielä vierailemaan toisessä tärkeässä lapsuusajan kiinteistössä, eli mökillä.

Täällä ei käynyt juuri kuin kuin pappa moniin vuosiin isän kuoleman jälkeen, mutta nyt näyttää siltä että isän veli ja meidan serkut ovat innostuneet mökistä taas, mikä on ihan mahtavaa. Jos vaikka joku kerta tulevaisuudessa vielä itsekin yövyttäisiin täällä Suomenmatkan yhteydessä!