torstai 6. lokakuuta 2011

70-vuotisjuhlat

Viikonloppu oli mitä onnistunein!
Lyhyellä reissulla oli lähes minuuttiaikataulu, ja suurin osa ajasta kului syödessä (rankkaa, rankkaa). Onneksi ehdin itse vähän nukkua menomatkalla lentokoneessa, sillä meidän kolmen paikat eivät olleeet vierekkäin ja Mailis vaati saada istua papan kanssa (taas rankkaa varsinkin äidille).
Syntymäpäiväsankari (tässä vasemmalla) oli todella yllättynyt sekä juhlista että siitä että me oltiin paikalla, eli yllätys onnistui täydellisesti. Tässä ollaan aamupalalla lauantaina.
Aamupalan jälkeen onnistuimme Vincen kanssa livahtamaan aamukahville Vincen bestmanin kanssa sillä aikaa kun muut menivät keskustaan lahjaostoksille. Mailis halusi ennemmin mennä grandmaman mukaan kuin tulla vanhempiensa kanssa kahville (rankkaa).
Tässä koko juhlakansa valmiina illalliselle isovanhempien hotellihuoneessa.
Ravintolan sijaan illastimme hotellissa omassa salissa, ja onnistuin keplottelemaan itselleni poytapaikan muualla kuin Mailisen vieressä (oma mekko säästyi siis ruokavahingoilta, ja hyvä niin koska sitä tarvitaan taas reilun viikon päästä)
Oma sali oli valtavan hyvä valinta, sillä siinä vaiheessa kun Mailis ei enää jaksanut olla siivosti parkkeerasin sen nurkkaan videon kanssa ja jatkoin omasta illallisesta nauttimista. Tässä Mailiksella seurana setä ja sedän tyttöystävä. Jos ne olisivat yhtään vanhempia vaatisin niitä tekemään leikkikavereita Mailikselle, mutta näin on ehkä toistaiseksi parempi.
Sunnuntaina kirkon jälkeen piti vielä jaksaa syödä brunssia (toki aamupalan jälkeen) ennen lentokentälle palaamista. Kaikki syöminen ja juhliminen oli niin rankkaa että nukuttiin Mailiksen kanssa lähes koko paluulento sillä aikaa kun Vince luki tilastotieteen kokeeseen.
Paluu kouluun ja arkeen maanantaina oli vähän rankka (tällä kertaa ilman huumoria), mutta onneksi huomenna on taas perjantai ja ehtii vihdoin vähän siivota, pyykätä ja palautua viime viikonlopusta.
P.S. Voi olla että Mailista ei ole tarpeeksi viety kirkkoon sillä se sanoi ensin että ei halua mennä, ja sitten kun ilmoitin että kyllä sinne nyt mennään se kysyi "mitä kirkosta mennään ostamaan?"

2 kommenttia:

mumi kirjoitti...

Hienoja kuvia, oli varmaan kiva (rankka) reissu, kun kaikki velä olivat innoissaan Mailiksen seurasta, niin äitikin sai rentoutua ;). Ahkera isi, joka hetki hyödyksi ;).

sari kirjoitti...

joo sukuloiminen alkaa oikeasti olla melkein rentouttavaa kun mailis ei tarvitse enaa niin paljoa (jos ollenkaan) aitia!

nyt vaan pitaa keksia jostain rahaa sukuloida vahan useammin...