Uudenvuodenaatto on mielestäni vuoden parhaita juhlia. Tänä vuonna kuitenkin ajettiin kotiin koko aatto, viime vuonna olin juuri saapunut lennosta uupuneena Suomesta Montrealiin (ja Mailis oli 4kk vanha), ja sitä edellisenä vuotena sain aatonaattona tietää että olevani raskaana (eli kuoharinjuonti jäi aika vähiin). Tänä vuonna päätin että parempi myöhään kuin ei ollenkaan, juhlitaan aattoa siis uudenvuodenpäivänä.
Loputtomien sukujuhlien jälkeen tuntui luksukselta syödä ihan vaan kotona kolmistaan, ruokana bataattiranskalaisia, talvisalaattia ja sinihomejuustoa. Jälkkäriksi oli vähän keskinkertaisesti onnistunutta juustokakkua, jonka maku oli kyllä ihmeellisesti parantunut yön aikana jääkaapissa.
Tässä apulaiskokit keittiössä.
Viime vuonna lupasin että ostan eettisempiä vaatteita ja että olen armollisempi Vincen tavalle tehdä kotitöitä. Ensimmäinen lupaus on pitänyt noin 85% ajasta, suureksi osaksi koska ei ole ollut aikaa tai rahaa shoppailla, tai Mailis on mukana (ei oikein saa rauhassa sovittaa mitään). Muutenkin olen ostanut aika vähän uusia vaatteita tänä vuonna. Hyvä minä!
Toinen lupaus on pitänyt ehkä 2% ajasta. Huono minä. No mutta tutkimusten mukaan ihmiset tekevät lupauksia ja muita vastaavia 5-6 kertaa ennen kuin onnistuvat.
Tänä vuonna lupaan:
1. Huutaa Vincellä vähemmän, stressata kotitöistä vähemmän (=sama asia)
2. Lukea Mailikselle joka päivä
3. Hakea ainakin yhtä apurahaa tosissani
Olkoon vuosi 2010 myös vuosi jona tähän perheeseen ei synny yhtään uutta lasta, kukaan ei vaihda asuntoa tai asuinmaata eikä hae uutta koulu-eikä työpaikkaa. Tasaista arkea siis kiitos, ja vähän enemmän suukottelua.
Hyvää uutta vuotta kaikille!
p.s. Tosiaan, mä aina unohdan että mäkin voin kysyä teiltä asioita! Mitä te siis lupasitte?
5 kommenttia:
Hyviä lupauksia, ja oli niissä vanhoissakin yritystä.
Mä en lupaa mitään, ni.
Apulaiskokki on niin soma marimekkomekossaan. Isompi apulaiskokki (tai se osa joka näkyy), on selvästi sitä mieltä, että tee sää nää hommat ;))
Ihanaa ja onnellista uutta vuotta! Ei niitä kaikkia lupauksia millään pysty aina pitämään. Mutta aina on hyvä yrittää. :)
Mä lupaan olla stressaamatta liikaa juhlajärjestelyistä sekä aloittaa kuntokuurin, jotta näytän sitten hyvältä juhlissa. :) Katsotaan sitten syksyllä miten nämä lupaukset toteutuivat.... :)
aiti: mekko on tosiaan viela vahan iso, mutta ei ihan liikaa kuitenkaan. Ensi kesana se on varmaan just sopiva!
Karo: vakkarilupaus toi "rupean kuntoilemaan" :D Mutta ehka sulla on niin hyva motivaationlahde tana vuonna (ja se on viela riittavan lahella!) etta pysyt lupauksessa. Mulla toi kuntoilulupaus on aina unohtunut viimeistaan tammikuun tokalla viikolla :)
Niin munkin kuntolupaus on aina unohtunut, mut nyt pääsin jo ennen joulua aika hyvään vireeseen (tosin jouluna tuli vähän takapakkia.... ), joten ehkä tää kuntokuuri vois jopa pitää. Ja on tosiaan niin loistava motivaattori, että on pakko yrittää.
Tutkimusten mukaan jos pitaa 4 viikkoa lupauksensa niin n jotain 85% mahdollisuus etta se on pysyva muutos. Eli jos oot jo hyvassa alussa niin eihan sun tarvii enaa kuin pari viikkoa jannata etta pysytko lupauksessasi :)
Lähetä kommentti