korona-koulu

Olemme siis toistaiseksi kaikki kotona, ja oletus on että me aikuiset saamme ainakin osan töistämme hoidettua etänä karanteenista käsin. Muutamat kaverit laittoivat heti karanteenin alkaessa kotikoulusuunnitelmia facebookiin, ja jonkinlaisen kotirauhan ylläpitämiseksi teimme saman perässä. Lapset suunnittelivat ohjelman ja esittivät sen meille, ja muutaman muutoksen jälkeen tulos oli tämä: 

Aamulla on pieni pätkä akateemisempaa koulua, ja sitten iltapäivällä on taideaineita. Väleissä on jälkien korjaamista, ulkoilua, ja syömistä. Iltapäivällä on kieltenopiskelua telkkarin välityksellä (meillä saa katsoa ohjelmia vain englanniksi tai suomeksi).
Ohjelmaa joutunee tarkistamaan jos vankila-aika pitenee, mutta näin aluksi voidaan mennä aika kevyellä opiskelulla. Olemme jakaneet vuorot Vincen kanssa niin että toinen "opettaa" kotikoulua aamulla, ja toinen iltapäivällä. Näin molemmat saavat puolipäivää tehdä rauhassa omia töitään, ja lapset eivät kysele ihan koko ajan että mitä seuraavaksi tehdään.

Rehtori syö tässä itse vielä aamupalaa, mutta oppilaat tekevät jo aamun kirjoitustehtäviä. Joka aamu on tarkoitus kirjoittaa pieni pätkä "karanteenipäiväkirjaa", jonka oikeinkirjoitus tarkistetaan perään. Sitten harjoittellaan hiukan matikkaa perään.

Eilen minulla oli iltapäivävuoro, mutta venyneen työvideokokouksen jälkeen en oikein jaksanut pitää kiinni aikataulusta. Lisäksi netistä seuraamamme kuvamataidontunti vaati materiaaleja joita meillä ei ollut kotona, eli sekin jäi välistä.

Lopulta sain aikaiseksi laittaa läppärille Metropolitan Operan Carmenin (musiikintunti), ja aloimme tekemään muffinseja (kotitaloudentunti).

Meni se sateinen päivä niinkin. 

Viikonloppuna aloitimme myös käsitityötaitojen opettelun, ja opetin Beaa vähän kutomaan. 

En käsitä miten ala-asteella meidän opettaja sai koko luokan oppimaan kutomaan, kun yhdenkin lapsen opettaminen on näin haastavaa.

Kotikoulussa on myös turvallista tehdä kyseenalaisia tyylikokokeiluja. Tässä tämän päivän hiusmuotikokeilut.

korona-aika

Pitkin alkuvuotta varsinkin Vince on seurannut tarkasti uutisia Kiinasta leviävästä Korona-viruksesta, ja viime viikkoina ensimmäiset korona-tapaukset ovat saapuneet tännekin Euroopasta saapuvien matkustajien mukana. Vaikka toistaiseksi Quebecissä on vain kolmisenkymmentä tapausta, viime perjantaina hallitus alkoi rajoittamaan rajusti tapahtumia ja liikkumista.

Perjantaina opetin vielä aamutunnin, ja tunnin lopuksi oli tullut jo ilmoitus että hallitus sulkee kaikki koulut päiväkodeista yliopistoon kahdeksi viikoksi. Onneksi olin itse silloin työpaikalla niin sain napattua toimistokasvin mukaani. 

Samalla suljettiin kirjastot ja urheiluhallit ja muuta vastaavat tilat. Yli 250 hengen tilaisuudet kiellettiin heti, ja useat harrastukset päättivät laittaa tauon toimintakaudelle, vaikka harrastusryhmät toki ovat tuota pienempiä. Suomikoulu ja partio ovat siis tauolla, ja lasten keramiikkakurssi peruttiin myös. Onneksi aikuisten ryhmä pidettiin vielä perjantaina, sillä oli erittäin terapeuttista päästä puhumaan tästä ja varsinkin muista asioista tutun harrastusporukan kanssa.  

Täälläkin on porukka villiintynyt hamstraamaan vessapaperia, ja kaupoista on myös pastahyllyt tyhjinä. Me kävimme perjantaina hakemassa irtoruokaa ihan tästä läheltä kaupasta jonka toivon olevan auki vielä pandemian jälkeenkin, eli haluan kannattaa niitä vielä kun voin. 

Siellä olisi ollut myös vessapaperia, mutta sitä emme nyt tarvinneet, eli jätin kauppaan. Ostettiin uusia käsisaippuoita kylläkin varoiksi, koska ne ovat nyt kovassa käytössä. Lisäksi kävimme ostamassa multaa siementen istutusta varten, ja siinä puuhassa menikin hyvin puoli päivää viikonloppuna (varsinkin kun oli Bea ja kissa apulaisena).

Lapset ovat vähän nähneet kavereitaan viikonloppuna, mutta luulen että tästä eteenpäin koitamme pitää tapaamiset lähinna ulkona. Kevät on vielä sen verran kylmä täällä että hanskat kädessä leikkiessä tuntuu siltä että viruksen leviämisen vaara on aika pieni.

talvi tuli!

Leudon alkutalven jälkeen pakkaset vihdoin tulivat, ja pääsimme ensimmäistä kertaa luistelemaan! Vuosien harjoittelu alkaa vihdoin tuottamaan tulosta, ja Mailis pärjää jo ihan täysin yksin ja jopa nauttii luistelusta, ja Beakin valittaa enää aika vähän. 

 

Loppuviikosta tuli ensimmäinen talvimyrsky, joka toi tullessaan puolisen metriä lunta kaupunkiin. Lapsien koulu päätti jo torstai-iltana että seuraava päivä on lumipäivä, ja omakin kouluni onneksi peruutti luennot perjantai-aamuna ennen kuin ehdin lähteä lapiomaan autoa kinoksesta. Ehdittiin siis lasten kanssa rauhassa kolaamaan pihaa ja lapioimaan lunta kahteen otteeseen seuraavana päivänä. 

Kaupungissa lumi ei mahdu oikein mihinkään, eli suomikoulun edessä näytti lauantain-aamuna tältä:

Vince lähti onneksi meille kuskiksi, ja vei auton yliopiston parkkihalliin suomikoulun ajaksi. 

Lumen lisäksi myös talven ensimmäiset pöpöt ovat saapuneet, ja Bea vietti alkuviikon kotona sairastamassa. 

 

Onneksi Vince saattoi olla sen kanssa kotona maanantain, ja tiistaina Evelyne tuli aamupäivällä apuun. Kyseessä ei sitten kuitenkaan ollut Korona-virus, ja potilas pääsi keskiviikkona takaisin kouluun pitämään esitelmää pandoista.

tammikuun ja arjen alku

Tammikuu alkoi niin vauhdilla ettei tänne ole ehtinyt kirjoittaa mitään, mutta tässä nyt vähän alkuvuoden raporttia. 

Joulun jälkeen satoi paljon lunta, ja ehdimme ennen koulun alkua rakentaa lasten kanssa villilumihevoslauman etupihalle. Vajaan viikon sisällä lämpötilat nousivat taas niin että hevosista ei ole enää jäljellä muuta kuin pienet lumikeot.

Mailis osti kirjamessuilta Bealle joululahjan, ja Bea päätti joulun jälkeen antaa Mailikselle myöhäisenä lahjana aamiaisen sänkyyn. Sillä aikaa kun Mailis oli keramiikkakurssilla Bea teki itsenäisesti aamiaisvalmisteluja. Olin itse kiireinen jonkun työasian kanssa, ja huomasin vasta myöhään illalla nämä sen valmistelut jääkaapissa.

Siinä on valmiina maitolasi ja "talvikukkanen". Hain sille tätä varten joulukuusesta pihalla aika hyvänkokoisen oksan, mutta sitten se trimmasi sen näin lyhyeksi.  Aamiaisen vastaanottaja oli kyllä hyvin tyytyväinen yllätykseensä, eikä yhtään ihmetellyt "kukkaa".

Tammikuu on mennyt aika työntäyteisesti, sillä sain täyden kurssimäärän lukiosta, ja yksi kursseista on tilastotieteen kurssi joka vaatii vähän tavallista enemmän työtä. Tässä selfie uudessa toimistossa, ja kuva kasasta uupuneita työlaisiä ja koululaisia kotisohvalla. 

Tammikuu on ollut täällä poikkeuksellisen lämmin, eikä vielä olla edes päästy luistelemaan. Ehkä kahtena päivänä on ollut yli 20 astetta pakkasta (yleensä on koko ajan), ja niistä toisena onnistuin sentään viemään petivaatteet ulos tuulettumaan.

   

Vaikka en ole ehtinyt kutsua suomalaisia saunomaan tänä talvena, niin ehdin nähdä suominaisia kuitenkin muutama viikko sitten karjalanpiirakkatalkoiden merkeissä. 

Koko päivän leivonnan (ja juoruamisen) jälkeen meillä oli reipaasti yli 150 piirakkaa valmiina, eli siinä oli jokaiselle leipojalle sitten iso pino eväitä kotiinviemiseksi.  Valmiit piirakat tosiaan tulivat tarpeeseen pakatessa eväitä sekä lapsille kouluun että itselle töihin.  Eiköhän se arki tästä kohta ala taas rullamaan, ja jos kohta päästäisiin vaikka vähän talviurheilemaankin.