sunnuntai 21. elokuuta 2011

hulluja nuo amerikkalaiset

Viimeksi olen kirjoittanut siitä miten hienoa oli Chicagossa ja miten kommuunissa kaikki on niin mukavaa, niin valitan nyt sitten vähän tähän väliin.

Vince yksi kurssikaveri jäi eilen meille syömään ryhmätyösession jälkeen, ja jutteli kaikenlaista mukavaa oman maansa politiikasta. Tiesittekö esim että Michiganissa veroprosentti on kaikille sama, tuloista riippumatta? Muutamissa osavaltioissa (esim. Texas) tuloja ei veroteta ollenkaan, ja kaikki julkiset varat tulee myyntiveroista.

Peruskoulu maksetaan monissa paikoissa kiinteistöveroista, eli siellä missä on paremmat asunnot on korkeammat kiinteistöverot ja paremmat koulut. Michiganissa kaikki kiinteistöverot menevät osavaltiolle joka sitten jakaa niistä osan kouluille, mutta niin että oikein perustuslaissa lukee että rikkaiden lasten koulut saa paremmat varat kuin köyhien lasten koulut.

Työttömyystukea täällä saa huimat 12 viikkoa, jonka jälkeen olet omillasi (eli sukulaisten nurkissa tai kadulla). Terveydenhuoltoa ei tietenkään saa ollenkaan, eli päivystykseen voi mennä akuuteissa tapauksissa, mutta kroonisen sairauden hoitoon (vaikka syöpä) ei saa mitään apua ilman vakuutusta (joka perusjampalla tulee työpaikan kautta). Paitsi jos kyseessä on yksinhuoltajavanhempi, se saa sentään sen verran tukea ettei lasten tarvitse asua kadulla. Ja äityislomaahan täällä saa pitää 6 viikkoa.

Lisäksi olen tällä viikolla kolme (3) kertaa onnistunut suututtamaan keskustelukumppanin kun olen (no ehkä vähän kovasanaisesti) kommentoinut että USA:n parhaillaan käymät sodat eivät mitenkään olen maanpuolustusta vaikka niin siitä täällä aina puhutaan. Jopa varsin hippinaapurit jotenkin onnistuvat olemaan sitä mieltä että tämän maan sodankäynti on jotenkin kunnioitettavaa, tai ainakaan sitä ei saa julkisesti arvoistella. Ei katsota hyvällä siis kun joku ulkkari kehtaa arvostella.

En oikein tiedä miten näiden asioiden kanssa pitäisi olla: sanomatta mitään ettei loukkaa kavereita, vai sanoa omantunnon mukaan jos ja kun kyseessä on moraalisesti varsin epäilyttävät toimintatavat?

P.S. Naapurin intialaismies sanoo ettei halua enää muuttaa synnyinmaahansa koska ei pidä siitä miten siellä jokapäiväisessä elämässä joutuu näkemään niin paljon eriarvoisuutta. Ihan samasta syystä itse en voi kuvitella jääväni tänne asumaan.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

vaihtotaloutta

Viime viikon lauantaina kommuuniasumisen hyvät puolet korostuivat erinomaisen hyvin.

Perjantai-iltana pyykkejä keräillessäni juttelin naapurille miten Vincen työhuoneessa olisi hyvä olla kattotuuletin. Naapurinrouva kertoi asentaneensa kaikki tuulettimet itse, joten lauantai-aamuna suuntasimme ohjeista innostuneina hyväntekeväisyysrautakauppaan tuuletinostoksille. Sieltä palatessa huomasin kommuunin sähköpostilistalle tulleen viestin teini-ikäiselle lapselle tarpeettomaksi käyneestä, täysin toimivasta syntikasta jonka saa tulla hakemaan pois. Nyt se odottaa kellarissa pientä putsausta ja Mailiksen synttäreitä! (vanhempien onneksi siitä saa säädettyä ääntä).

Koskentinsoitinta hakiessa toinen naapuri huikkasi ohimennessään että hän voisi palauttaa talvella meiltä lainaamansa aromipesän (älkää kysykö miksi meillä on sellainen). Itse asiassa olin unohtanut ihan kokonaan että meillä oli sellaista ollenkaan.
Välillä olen ihmetellyt kommuunisähköpostiin tulleita viestejä joissa sanotaan "lainasin jollekin joku aika sitten pyöräni/kattilan/saappaat/jotain ihan muuta, enkä enää muista kuka sen haki. Jos se on teillä niin nyt tarvitsisiin sitä itse", mutta sattuhan näitä siis itsellekin.

Kuva vielä Chicagosta

Tuuletinta putsatessa toinen naapuri pistäytyi hakemaan meiltä lainaksi rinkkaa ensi viikonlopun retkeilyä varten, ja ennen iltaruokaa hain vielä kommuunin autotallista lapion ja ruohonleikkurin ja tehtiin vähän puutarhahommia.

On ihan mahtavaa että kaikkien ei tarvitse omistaa omaa rinkkaa, aromipesää tai ruohonleikkuria, ja että naapureilta saa vinkkejä pieniin remontteihin ja ilmaiseksi hienon synttärilahjan kohta kolmevuotiaalle musikantille!

Olen jo vakaasti päättänyt että mikäli en löydä kommuunia seuraavasta asuinpaikasta perustan lähitalojen kanssa ainakin vastaavan sähköpostilistan ja kannustan naapurit vaihtotalouden hienouksiin.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

lisää chicagoa

Laitoin hömppäblogin puolelle kuvia Chicagon arkkitehtuurista.
Osat yksi, kaksi ja kolme.

torstai 4. elokuuta 2011

chicago!

Vincen äiti tyttärineen vietti pitkää lomaviikonloppua Chicagossa, ja koska se ei ole kuin neljän tunnin ajomatkan päästä täältä liityimme ilonpitoon yhden vuorokaudeksi.

Olen käynyt New Yorkissa kaksi kertaa enkä tykännyt kaupungista kummallakaan kerralla, joten oletin että Chicagokaan ei olisi suosikkini. Mutta väärässä olin!
Kaupunki on pullollaan valtavan kaunista arkkitehtuuria. Oikeastaan se on yllättävän paljon Detroitin oloinen kaupunki, paitsi että siellä on ihmisiä. Keskellä kaupunkia on kulttuuripuisto Millenium Park missä on vaikka mitä tekemistä ja nähtävää.

Toisena päivänä meilla vasta kivaa olikin kun Mailis lähti grandmaman ja tätiensä kanssa Chicagon akvaarioon ja me saatiin Vincen kanssa kierrellä kaupunkia ihan kahdestaan monen tunnin ajan! Sanoin Vincelle että on hienoa kun Mailis on nykyään riittävän kypsä siihen että sen voi jättää sukulaisten hoiviin, mutta sitten mietin asiaa ja tulin siihen tulokseen että muut taitavat tehdä niin lähes lapsen syntymästä asti, että ehkä kyse onkin siitä että olen itse kypsynyt riittävästi.