hiihtoloma

Karanteeni alkoi täälläkin aika yllättäen ja äkkirysäyksellä, mutta sitä ennen me ehdimme elää ihan normaalin hiihtoloman. Tässä siis muutama kuva ajalta ennen karanteenia. 

Tämän kuvan otti Bea Vincen isovanhempien luona jossa kävimme uimassa ja illallisella pari viikkoa sitten. Vincen isoäiti siis laittaa ruokaa tuossa huonekasvin keskellä/takana.

Onneksi käytiin siellä, sillä en tiedä koska heitä on seuraavan kerran turvallista nähdä. 

Hiitolomaviikolla lapset menivät Vincen isän mökille jossa luonnollisesti hiihdettiin paljon. Montrealissa oli lopputalvesta jo aika vaihtelevat lumiolosuhteet, mutta tunnin päässä "pohjoisessa" riitti lunta. 

Lisäksi isovanhempien kanssa pääsee aina ravintolaan ja saa katsoa paljon enemmän telkkaria kuin kotona.
Mailis oli puhunut jonkin aikaa kotona polkkatukan leikkaamisesta, johon olin vastannut että siihen ei omat taidot riitä, eikä parhaillaan aika riitä siihen että rupea etsimään parturia (meillä ei ole mitään vakiparturia koska leikkaan omat ja lasten hiukset itse, ja Vince käy vaihtelevasti missä sattuu suunnilleen puolen vuoden välein). Mutta isovanhemmilla on vakiparturi mökkikaupungissa, ja ne veivät Mailiksen sinne!

Nyt on siisti tukka joka ei jää kiinni talvitakin vetoketjuun. Beakin on tyytyväinen koska ensimmäistä kertaa ikinä sillä on pidempi tukka kuin Mailiksella. 

Sillä aikaa kun lapset olivat mökillä, me kävimme pikaisella yhden yön reissulla Quebecin kaupungissa. Vince tuli mukani töihin perjantaiaamuna, ja lähdimme suoraan sieltä viikonlopun viettoon. Olimme yötä samassa historiallisessa Bed and Breakfastissa jossa olimme 5 vuotta sitten juhlistamassa 10-v hääpäivää. Tässä olemme odottamassa aamupalaa.

Aamupalan jälkeen menimme museoon joka on alkuksi toiminut vankilana, ja sen jälkeen Quebecin kaupungin englanninkielisenä yliopistona (nykyään sellaista ei enää ole ollenkaan siellä).

Yliopistoajoilta siellä oli kaunis kirjasto joka on edelleen käytössä, sekä tuollainen frenologia-pää joka on oikeastaan persoonallisuuspsykologian esi-isä. 1800-luvulla siis uskottiin että päänmuoto ja "kuhmut" kallossa kertoivat siitä miten paljon aivot ovat sillä alueella kehityneet, ja sillä siis tehtiin johtopäätöksiä siitä ketä oli erityisen taiteellinen tai vaikka rikollisuuteen taipuva. Se tässäkin "tieteessä"  oli kyllä jo oikein että eri aivojen alueet ovat tosiaan vastuussa eri asioista, mutta ei se kyllä kallon muotoon vaikuta. Mielenkiintoista nähdä tällainen pää oikeasti, koska näytän siitä kuvia opiskelijoille aika usein.

Kotimatkalla pohdimme kuumeisesti että onko Vincen turvallista lähteä Havaijille työmatkalle parin viikon päästä, ja siinä vaiheessa tuntui että se on aika 50/50. Se konferenssi olisi ollut tällä viikolla (ja on peruutettu jo ennen kuin täällä koko provinssi joutui karanteeniin), eli hukkaan meni kaikki sekin pohdinta.