Menneenä viikonloppuna meillä oli pikkulapsiperhe kylässä torstaista maanantaihin (kyseessä oli siis Vincen opiskelukaverit Michiganista jotka Vince oli kutsunut työasioiden tiimoilta omaan yliopistoonsa).. Pari viimeisintä kokemusta pikkulapsivieraista on ollut aika hurjia, ja etukäteen ajattelin että en kyllä mitenkään jaksa että meillä on a) vieraita 4 yötä, ja että b) yksi niistä on yksivuotias.
Mutta tämä viikonloppu menikin ihan odotusten vastaisesti! Se vauva oli tosi herttainen eikä yhtään villi, ja vanhemmat myös (tosin sen kyllä tiesin jo Michiganin ajoista). Nämä vanhemmat menivät nukkumaan melkein yhtä aikaisin kuin se yksivuotias, eli menimme sitten itsekin Vincen kanssa nukkumaan 1-2 tuntia aikaisemmin kuin yleensä kaikkina paitsi yhtenä iltana. Kaikesta tästä extra-unesta johtuen olo onkin nyt maanantaina virkeämpi kuin tavallisesti viikon alkaessa!
Taas löytyi paljon suppilovahveroita, ja pari kanttarelliakin jotka kyllä siivousvaiheessa totesin liian huonokuntoisiksi.
Syksyllä on täällä tapana käydä omenatarhalla poimimassa omenoita, mutta me pysähdyimme sen sijaan kotimatkalla viinitilalle maistelemaan paikallisia viinejä. Sadon antimia nekin.
Kaikenkaikkiaan vierailu siis meni oikein hyvin, mutta onhan siinä omat haasteensakin että majoittaa ja ruokkii näin pienessä tilassa seitsemää ihmistä pitkän viikonlopun. Torstaina en ehtinyt juurikaan tekemään omia töitä siivottessani ja laittaessani nukkumapaikkoja kaikille (sijoitimme vieraat omaan makuuhuoneeseemme ja nukuimme itse kellarissa), ja tänään olen yhden pikaisen luennon pitämisen lisäksi taas vain siivonnut ja pessyt pyykkiä.
Rankkaa tälläinen edustusvaimona toimiminen pitkistä öistä huolimatta.
5 kommenttia:
Juu monen päivän vierailut on rankkoja, vaikka on noin hyviä vieraita ja söpö vauva. Kelit hellii teitä edelleen, täällä jo ruskaa ja kylmääkin.
Juu taalla on nyt vahan vaihtelevat kelit, valilla lamminta ja kosteaa ja sitten yksi paiva jo niin kylma etta laitoin lammityksen paalle (tosin sen sai alle vuorokauden paasta jo ottaa pois paalta).
HERKKUTATTISAALIIT täällä korintäydeltä olleet. Peurat ovat rohmunneet niitä oletettavasti. Mökin maastossa nyttävät syöneen lakkeja ja komiat kannat kelpaa mulle. Ei kanttarelleja eikä suppiloita vieläkään.
No tassakin metsassa on niita, mutta en ole ihan varma etta tunnistanko sen niin olen jattanyt ne metsaan peurojen ruuaksi. Pitaa soittaa skypella pian ja kysya sieniapua myos toisesta, suppilovahveron nakoisesta sienesta.
I was trying to figure out how you had a friend who looks so much like Amy, hahahahahahaa. Really need to get on my Finnish.
Lähetä kommentti