Mailiksella on talviloma, ja muistelin että perinteisesti siihen aikaan ollaan laitettu ensimmäiset siemenet itämään aurinkoiselle ikkunalaudalle . Tässä samat kuvat vuosilta
2010 ja
2011 (vaikkakin yliopiston lomaviikko on vasta sitten kun kevät on hiukan pidemmällä).
Aamulla kävimme siis ostamassa siemeniä ja Bean päiväunien jälkeen kokosimme uuden minikasvihuoneen.
Bea kiipeili koko ajan pöydälle ja Mailis oli koko ajan niin tehokas että yhdeksän kymmenestä antamastani ohjeesta oli "odota nyt hetki, ei vielä!".
Keksin onneksi että mullan voi laittaa ruukkuihin kasvihuoneen pakkauslaatikossa, sillä muuten sitä olisi nyt ihan joka paikassa.
Bea unohti mullan hetkellisesti huokuteltuani sen järjestämään Mailiksen lasihelmiä omaan ruukkuunsa.
Seuraavassa silmäyksessä se olikin sitten jo ehtinyt Mailiksen aamuisten maalaustarvikkeiden kimppuun, ja tuli näyttämään miltä näyttää kun taapero kaivaa koko maalinapin pois purkistaan.
Mailiskin siis komennettiin siivouspuuhiin. Huomasin kuvaa ottaessa että mitä pienet edellä sitä isot perässä, sillä eihän munkaan pitäisi jättää avonaista työkalupakkia lojumaan lattialle.
Seuraavaksi kasteltiin multa kylpyammeessa suihkupullolla, ja istutettiin siemenet. Tätä ennen molemmat lapset olivat ruikkineet suihkupullolla toisiaan ja itseään.
Valmis! Purkit ehjinä ja suojassa kasvihuoneessaan! Huh.
Vaikka siis täällä Ameriikassa kotiopettaminen on yllättävän yleistä (toisilla uskonnollisista syistä tai muiden vaihtoehtoisten filosofioiden toteuttamiseksi, yksillä siksi että se on syystä tai toisesta helpoin vaihtoehto, ja joillakin siksi että "isoveli valvoo" -pelko on niin suuri), ei taitaisi meistä kenestäkään olla kotikoulunkävijäksi. Seuraavaksi kolmeksi päiväksi onneksi molemmille lapsille järjestyi paikka Bean päivähoidosta.
Tässä viela lähikuva Mailiksen nimilapuista. Kolme ensimmäistä on salaattia, sitten on kaksi tilliä ja viimeisenä yksi herne (ostettiin jo itänyt ruohosipuli niille esimerkiksi).
Seuraavana kotipäivänä pitäisi vissiin harjoitella vähän suomenkirjoitustaitoja.
4 kommenttia:
Tarvaisten kamarin pelakuut tarvitsee 2 hoitajaa, palkka maksetaan (jos ne herätetään henkiin ens suveksi koristamaan pihaa). Hyvä tytöt, sitten salaatit maistuu tosi hyvältä, kun on itse kasvatettu. Perunansiemen on vielä kellarissa. Isomum odottaa kevättä ja kesää!
Kylla se puutarhurisiemen Mailikseen on tainnut tulla istutetuksi viime kevaana Tarvaisten perunapellolla, silla siita me puhutaan usein vielakin.
Koskas perunamaata pitaa taas alkaakuokkimaan, jos vaikka tahdattaisiin matka tanakin vuonna siihen aikaan?
Mailis on jo aika puutarhuri, harjoitus tekee mestarin.
Beassa ja Helmissä on paljon samaa: ehtii joka paikkaan, kun silmä vältää. Ihana ilme käsipesussa, ihan äitinsä näköinen tuon ikäisenä.
juu kylla se on ehtivainen!
Lähetä kommentti