Jutut eivät ihan taida tulla aikajärjestykssä, mutta viis siitä. Keskitytään ollennaiseen eli isomummiin joka matkusti junalla meitä katsomaan oikein yökylään asti. Näimme mummin onneksi vielä uudestaan kun kävimme loman lopussa Vincen kanssa mummin luona Keravalla luonaalla, ja tapasimme samalla enoja ja tätia. Vaikka tuollaiset sukulounaat ovat nekin ihania, niin oli vielä kivempaa kun sai jutella mummin kanssa niin ettei sen tarvinnut koko ajan olla laittamassa ruokaa kaikille, sai saunoa rauhassa, ja käydä kävelyllä isomummin ja Mailiksen kanssa. Iso mummi ja Bea tulevat oikein hyvin juttuun ja on iso harmi ettei voida nähdä useammin. Toinen harmi on että aina unohdan ottaa kuvia silloin kun on kivaa.
3 kommenttia:
Kuvat on kyllä niin kiva juttu. Niistä sitten aina muistaa mitä on milloinkin tehnyt, muutoin reissut niin helposti mössöytyy vain kaikki samanlaisiksi "käytiin-ehkä-siellä-täällä-ja-tuolla". Ja siksi onkin harmi, että tosiaan monesti unohtuu ottaa kuvia juuri niistä tilanteista, joista olisi hauska olla kuvia. Etenkin kun itse on se, joka niitä kuvia ottaa (toinen vasta kun pari kertaa käskytetään).
joo meilla sama etta ma yleensa otan kuvia. nyt vince kylla vuosien jahkailun jalkeen osti itselleen 'tyonsaamislahjaksi" paremman kameran, etta jos se vaikka innostuisi ottamaan enemman kuvia.
tuosta juttujen unohtumisesta tuli mieleen etta ma muuten myos printtasin taannoin ekat 3v tasta blogista niin etta jos (ja kun) blogger joskus lopettaa palvelun niin mulla on paperiversio tallessa jutuista.
ma kun en oikeen ole tayttanyt vauvakirjoja tai mitaan sellaista. toivon myos etta tama motivoi lapsia opettelmaan lukemaan suomea etta voivat lukea omista lapsuusajan jutuistaan.
Joo pitäis tehdä sama. Tosin ajattelin Inkerin kuukausipostauksista ekan vuoden ajalta tehdä sille sellaisen kirjan jossa olisi ne kk-tekstit ja sitten kuvia kyseisten kuukausien ajalta. Siinäpä puhdetta syysiltoihin, jos joululahjaksi saisi valmiiksi ;p
Lähetä kommentti