Joulupäivänä matkasimme Vincen isän mökille Montrealista pohjoiseen. Yleensä koen siellä kanadanreissun eniten hermoja koettelevat hetket ja koitan lyhentää reissun minimiin, mutta tällä kertaa edellisessä jutussa mainittujen juttujen takia tämä taisikin olla matkan rennoin osuus. "Pohjoisessa" oli paljon lunta, Mailis oli tarpeeksi vanha tekemään paljon juttuja isoisän ja Danièlen kanssa ilman meitä, ja me koitimme vähän enemmän siivoilla jälkiämme ja auttaa keittiössä kuin yleensä.
Tapaninpäivänä Mailis lähti isovanhempiensa kanssa joulupukin kylään päiväksi, ja me mentiin Vincen kanssa keskustaan kävelemään, pikaisille ostoksille, ja ravintolaan syömään. Mailikselle oli ihan mahtava päivä, ja niin meilläkin. Olen varmaan maininnutkin että Mailis puhuu ihan taukoamatta, ja oli kivaa olla muutama tunti jossain niin että saimme puhuttua vain toisillemme sen sijaan puhuisimme vuorotelle Mailikselle.
Sillä aikaa Mailis oli ajallut junassa, nähnyt tonttuja ja ratsastanut ponilla!
Tapaninpäivää seuraavana päivänä Montrealissa oli vuosisadan pahin lumimyrsky, eikä pohjoisosatkaan ihan säästyneet tuiskulta. Tiet olivat huonossa kunnossa mutta onneksi meidän ei tarvinnut ajaa minnekään. Bean päikkäreiden aikaan sen sijaan laitoimme sukset ja lumikengät jalkaan ja lähdimme kuntoilemaan talvisäähän. Edellisestä hiihtokerrastani täytyy olla ainakin 10 vuotta, mutta tämähän olikin yllättavän hauskaa ja helppoa puuhaa! Jos Michiganissa olisi enemmän lunta ostaisin Mailiksellekin sukset ja opettaisin sen hiihtämään.
Seuraavana päivänä pysähdyimme ohikulkumatkalla lounastamaan Montrealiin vanhan kaverin kanssa, ja siellä oli edelleen täysi lumikaaos päällä. Kaksikaistaiset kadut oli saatu aurattua niin että niissä oli noin puolitoista kaistaa, kadunvierillä oli parkkeerattuja autoja kinosten alla, jalankulkijat jakoivat ainoat auratut väylät autojen kanssa, ja Vincen sisko upposi melkein vyötäröä myöten lumeen Vincen isän kaupunkiasunnon edustalla. Kunnon talvikelit siis!
4 kommenttia:
Hieno talvi. Täällä talvi taisi unohtua nauttimaan joulusta ja syksy pääsi niskan päälle: vettä, kuraa ja pimeetä taas, grr.
isomummi täällä hortoilee Petterin kanssa Raision poliisiaseman ja Myllyn nettiElisan kautta Sirittäjän pöydälle toivottamaan HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA Mailikselle, Bealle, Sarille ja Vincelle, lienette kotona jo .Moi
Varsin jouluista! Hiihtäminen olisi varmaan hauskaa kun se ei enää ole sitä pakollista kouluhiihtoa ;) Mietin itsekin viime vuonna suksien ostoa, mutta se sitten jäi.
aiti: no ann arborissa on myos tanaan sulaa ja markaa, etta lyhyt oli onni.
mummi: hyvaa uutta vuotta sinnekin! juustokehikko oli tullut poissaollessamme, ja tanaan keittelin sita suolavedessa. aika puiselta se viel tuoksuu, eli pitanee uusia kasittely. kiitos!
johanna: no ihan samaa ma mietin etta aika kauan piti olla pakkohiihdosta ennen kuin sita suostuuu kokeilememaan uudestaan. mutta kivaa se oli, ja jos taalla olisi enemman lunta niin makin harkitsisin suksien ostoa.
Lähetä kommentti