joulun rauha

Torstaina korjasin vielä kokeita yli puolen yön, ja perjantaina siivosin vimmatusti Mailiksen ollessa tarhassa. Perinteisesti aantonaattoilta meni ruokia laittaessa lähes yhtä myöhään kuin edellinen ilta kokeita korjatessa.

Aattoaamuna melkein kaikki oli kuitenkin valmista, ja Mailis sai avata yhden lahjan (ja jos ihan totta puhutaan niin jo edellisenä iltana avattiin yksi pieni lahja).

Leegoja!

Niiden kanssa oli hyvä puuhastella koko päivä loulukukkia odotellessa.

Aamupäivällä käytiin ulkoilemassa, ja varttia vaille 12 tultiin sisälle aikomuksena keittää riisipuuroa ja katsoa netistä joulurauhanjulistus puoleltapäivin kuten kotosuomessa. Kävi ilmi että riisipuuro tekeytyy hellalla tunnin, eli katsottiin sitten joulurauhanjulistus vähän ennen yhtä makaroonia syöden.

Tässä vaiheessa oli aika selväksi että perunalaatikko ei ollut yön aikana imeltynyt kunnolla, ja että piimäjuustoon käytetty piimä oli liian tuoretta ja juusto kovin ohut. Kalkkuna oli Vincen vastuulla, ja sen paistoaikaa kyseltiin naapureilta, katsottiin keittokirjasta ja arvailtiin lopun edestä.

Mailiksen mentyä päiväunille tuli joulupukki kaikessa hiljaisuudessa. Koska melkein kaikki lahjat tulivat meren tai ainakin rajan takaa, niin meidän kuusenalus näytti aika paljon postitoimiston takahuoneelta.

Mailis hallitsi innostuksen kuitenkin varsin hyvin, ja ehdimme jopa aattoiltapäivän teelle naapuriin joulukylvyn jälkeen, ennen varsinaisen aattoillan aloitusta.

Kamera ikävä kyllä unohtui loppuillan aktiviteeteista, mutta kalkkuna onnistui kuitenkin oikein hyvin ja kaikki muukin ruoka oli varsin kelvollista.

Syömisen jälkeen availtiin innoissamme lahjoja ja soiteltiin Vincen perheille. Kiitos kaikille merentakaisille tontuille!

Tänään joulupäivänä käytiin vähän kävelemässä aamulla lumettomassa metsässä, ja muuten ollaan vaan maattu sohvalla, syöty suklaata (ja eilisiä tähteitä) ja luettu kirjoja (omissa paketeissani oli lähinna ei-kouluun-liittyviä kirjoja, voi autuutta!)

Naapuri lähetti mailia ja pyysi kutomisapua, mutta ilmoitin että uskontoni kieltää tänään muut aktiviteetit kuin ylensyömisen ja viihdelukemisen, ja kutsuin sen meille syömään suklaata. Naapuri ei päässyt kylään, eikä kyllä oikestaan haitannut yhtään.

Mietittiin myös että jos oltaisiin Quebecissä niin tänään heräiltäisiin Vincen äidin suvun luota lyhyiden yöunien jälkeen, tungettaisiin tavarat autoon ja lähdettäisiin ajamaan Vincen isän mökille. Ei yhtään haitannut että jäätiin kotiin.

Ja mikä parasta, tätä on vielä koko viikko jäljellä!