Viime viikolla yhtenä päivänä olin ihan muina miehinä työhuoneessani kahden muun opiskelijan kanssa, varmaan facebookissa roikkumassa. Yht'äkkiä avoimesta ovesta astuu sisään kaksi miestä jotka kysyvät Saria, sanovat kätellessä nimensä, ja sitten lisäävät matalalla äänellä "on varmaan parempi että siirrymme toimiston ulkopuolelle puhumaan".
Mietin: selvä, ne on FBI:n agentteja jotka ovat tulleet poistamaan tämän maahanmuuttajan.
Käytävässä käy ilmi että kyseessä on opiskelijaliiton edustajat jotka haluavat varmistaa että äänestän puoltavasti tulevissa vaaleissa sen puolesta että tutkimusassaritkin saavat liittyä liittoon. Koitin sanoa niille että kuulkaa suomalaista ei juurikaan tarvitse vakuuttaa liittojen tärkeydestä, mutta ei ne oikeen tainneet tajuta.
Tästä sinänsä varsin harmittomasta tapaamisesta jäi vähän sellainen olo että ymmärrän nyt paremmin miltä tuntui asua Suomessa maailmansotien välissä kun kylänmiehet tulivat kyselemään puolueuskollisuudesta, ja tovereita katosi silloin tällöin yöhön kuulustelijoiden mukana.
Kuva ei liity mitenkään muiluttajiin. Koulunalku on ollut aika hulinaa ja joogaakin on harrastettu lähinnä haaveissa.
2 kommenttia:
No hui, muiluttajien käytös antoi ymmärtää epämiellyttävien asioiden käsittelyä, mutta eihän se sitä ollutkaan, huh ;).
Historian tonkiminen paljastaa karuja tekoja: tänään tulee ohjelma 1930 luvun huutolaisista (= ihminen, joka myytiin huutokaupalla sille, joka vaati pienimmän summan kunnalta tämän ylläpidosta - sosiaalihuoltoa?)
joo suomessa on aika hyvin vaiettu noista epamiellyttavista asioista historiantunnilla, varmaan juuri siksi etta niista on niin moni viela lahi-historiaa.
niista olisi kuitenkin ihan hyva puhua niin ei paasisi tuntemaan ylemmyydentuntoa vaikka orjuttajakansoja kohtaan, silla ei esimerkiksi alustalaisena olo suomessa kovin erilaista ollut (paitsi ehka ihan samalla tavalla ei voinut myyda "palkallisiaan" kuin orjia, mutta eipa se kohtelu muuten kovin inhimillista ollut)
Lähetä kommentti