tiistai 17. helmikuuta 2009

odottavan aika on pitkä



Kuten olette jo varmaan huomanneetkin, Mailiksella on oikeassa poskessaan tuollainen mustelmannäköinen verisuonirypäs. Se ilmestyi siihen vajaan kuukauden iässä, ja on siitä lähtien hämmästyttänyt (ja joskus myös huolestuttanut) meitä, isovanhempia, kavereita, kassaneitejä, satunnaisia kadunmiehiä ja jopa tullivirkailijaa, joka tervehti Kanadassa suunnilleen näin: Passi, olkaa hyvä, mikä tuolla vauvalla on poskessa?

Koska mikään ei ole mukavampaa kuin potilaiden odotuttaminen, piti Mailiksen lääkärin lähete ensin faksata ihotautilääkarille ja sitten odottaa vastausta. Kolmen kuukauden päästä faksattiin uudestaan, ja saatiin soitto jossa annettiin aika, ja sanottiin että edellinen faksi oli tullut tyhjänä (unohtivat kuitenkin). Tänään sitten odottettiin kolme (3!) tuntia muiden arpinaamavauvojen kanssa että päästiin näyttämään Mailista vartiksi lääkärille.

Mutta siis, poskessa oleva suonirypäs on vaaraton verisuonikasvain (nimeltään hemangioma, myös mansikkaluomena tunnettu), joka on nyt varmaan saavuttanut täyden kokonsa, ja jonka pitäisi viimeistään viiden vuoden ikään mennessä olla hävinnyt itsestään. Että ehkä hyviä uutisia kannattikin odottaa näin pitkään.

6 kommenttia:

mumi kirjoitti...

Hei,

Olipa hyviä uutisia, huh, on se mietityttänyt isoäitiäkin. Onneksi näin. Ei se kyllä vaikuta yhtään vauvan söpöyteen ja kauneuteen! On taas niin ihku kuva :)))

isoäippis

Karo kirjoitti...

Tosi hyvä juttu, että kaikki on kunnossa. Mä olen isoäippiksen kanssa samaa mieltä, että se ei kyllä yhtään vähennä Mailiksen söpöyttä!! :) Halit!

Sini kirjoitti...

Kato hyvä lapsi kummiis tulee!!!!Meil on naamoissa kaikkee kakkaa minkäs teet..

Mun silmäihottuma (pari hassuu punasta näppylärykelmää alaluomessa) ei hoitunu hydrokortisonilla kotona 3 kk:ssa, joten eilen varasin ajan ja sain peruutuspaikan ihotautilääkärille heti.

Hoidoksi sain 5-6 viikon (!!!!) antibioottikuurin, silmärasvaa ja kosteusvoiteen jolla pesen ja rasvaan naaman tästä eteenpäin. Kaikki muut aineet (KAIKKI: meikit, rasvat, puhdistusaineet jopa se hydrokortisoni) pannaan. Tylsää

MUTTA

tämä kaikki ekasta puhelinsoitosta siihen, että kävelin ulos reseptit kädessä vei noin 1,5 tuntia!!!!!HURRAA ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö!

sari kirjoitti...

aiti ja karo: no niin kylla onkin tosi sopo vauva :) Ja oli kylla helpottavaa saada tietaa etta se ei tosiaan ole mitaan vaarallista.

sini: voi ei tota sun silmaa! Ja nyt kun otit puheeks, ni mullakin on jotain ihmeellista pienta ihottumaa toisessa alalomessa, ollu ehka viikon... no elen viela toivossa etta jos se vaikka lahtis ittekseen.

Helvi Toivola kirjoitti...

(tää ei liity tähän mitenkään, mutta ihan nyt mainostan, että meidän veikko käänty kyljelleen monen monituista kertaa äskön. Nyt se nukkuu. Kyllä kotiäidin arki on tapahtumarikasta!)

sari kirjoitti...

Hienoa Veikko!

Meilla yleensa paivan jannitykset tulee aamukakkoja odotellessa, paiva kun nahtee aika nihkeesti kayntiin meilla molemmilla jos Mailiksen maha ei toimi odotetusti.
Etta kylla onkin jannaa tama kotielama :)