byrokratiaa ja unohtuneita munia

Koitin maanantain kunniaksi hoidella vähän "toimistohommia". Soittelin Air Canadaan ja koitin saada selville miten karhuan takaisin peruuntuneesta lennosta aiheutuneen taksimaksun, ja sitten pirautin Torontoon kysyäkseni miten saan Mailiksen jonoon kaupungin avustamaa päivähoitopaikkaa varten (kouluasioiden suhteen Toronto siis ehkä vielä mahdollinen vaihtoehto).

Air Canadalla on useassa eri puhelinnumerossa sama viesti jonka sisällöstä ei saa juuri mitään apua, eikä siellä tietenkään saa ihmistä luuriin. Toronton kaupungin numerossa taas ensin saa kuulla nauhoituksen missä painoitetaan miten tärkeää on alkaa jonottamaan ajoissa, ja sitten virkailija toteaa vastattuaan että ette te voi liittyä jonoon ennen kuin teillä on täällä postiosoite. Argh! Vaikka siis päästäisiinkin Toronton yliopistoon ja saataisiin apurahakin, niin ne rahat menee suoraan päivähoitomaksuihin ekana vuonna.
Air Canadalle lähetin sitten selityskirjeen ja taksikuitin, paras olisi saada paluupostissa shekki. Ja postissakin oli hidastakin hitaampaa palvelua, ja unohdin ostaa itselleni suklaamunankin.

On ehkä ollut liian kauan vauvan kanssa kotona, kun alkaa tuntumaan että kaikki muut ovat ammattitaidottomia tumpeloita.