Joskus kevättalvella rupesin kyselemään muutamalta kaverilta että tehtäiskö joku reissu yhdessä kun me tullaan Suomeen. Ensin meinasin että oltaisiin voitu lentää johonkin Itä-Eurooppaan, mutta sitten Veeran suostutteli miettimään Itä-Suomea. No mikä ettei!
Vanha paras ystäväni Veera lensi siis Brysselistä saksalaisen poikaystävänsä kanssa Suomeen juuri ennen kuin me suunnattiin takaisin Yhdysvaltoihin, ja kävimme pikaisella reissulla kaikki yhdessä.
Lähdimme reissuun sunnuntaiaamuna, ja lauantai-iltana soitin Veeralla ja kysyin että no mihin me sitten mennään? Veera sanoi että ajetaan vaikka Helsingistä itään niin että päästään lopulta Imatralle, ja että heille ei niin ole väliä sillä missä yövytään. Totesin että kahden lapsen kanssa reissatessa sillä on meille vähän enemmän väliä, ja katselin netistä yöpaikkaa Kouvolan läheltä ensimmäiseksi yöksi.
Sattumalta osuin Verlan ruukin sivuille, ja kuvia katseltuani ja luettuani siitä että ruukkimiljöö on Unescon kulttuuriperintökohde päätin koittaa onnea mökkivarauksen kanssa. Soitin sinne siis sunnuntaiaamuna ja kysyin että oisko teillä mökkiä vuokrata... täksi illaksi?
Yllätykseksi vastaus oli myöntävä!
Ajoimme sitten siitä ensin Helsinkiin toisten kavereiden luo luonaalle, ja jatkoimme sieltä yhtä matkaa Veeran ja Markuksen kanssa.
Kaksi minuuttia ennen respan sulkeutumista kurvasimme Verlan pihaan, ja haimme avaimet mökkiin.
Ikävä kyllä mökistä ei ole tämän parempaa kuvaa, mutta ihana se oli, sekä ulkoa että sisältä.
Mökin pihalta oli myös mahtavat maisemat, kyllä siinä kelpasi grillata (tai siis, syödä Markuksen grillaamia ruokia). Mökkiin kuului oikeus käyttää yhteissaunaa, mutta taisimme olla melkein ainoat Verlan vieraat joten saimme saunua kaikessa rauhassa.
Seuraavana päivän ajoimme Lappeenrannan kautta Imatralle koskea ihmettelemään. Jälkiviisaana suosittelisin jättämään Imatran väliin ja ajamaan vain Lappeenrantaan (varsinkin kahden lapsen kanssa). Koski oli kuitenkin vaikuttava kuivakin (tässä siis takana). Oli myös mielenkiintoista verrata läntisintä Suomea (Ahvenanamaa) Itäisimpään Suomeen. Imatralla oli suunnilleen yhtä paljon venäjänkielisiä juttuja kuin Maarianhaminassa suomenkielisiä!
Parasta tässä reissussa oli kuitenkin mökki ja Verlan miljöö. Toisena iltana käveltiin iltapuhteena katsomaan näitä kalliomaalauksia ennen iltaruokaa ja -saunaa. Viimeisenä aamuna kävimme vielä opastetulla kierroksella ruukkialueella ennen kotiinlähtöä. Vanhaa pahvitehdasta kiertäessä tuli ihan omat sokeritehdasajat mieleen.
Näissä saunamaisemissa sielu lepäsi.
