koekaniini

Olin jo joku aika sitten ilmoittanut Mailiksen mahdolliseksi koekaniiniksi yliopiston vauvatutkimuksiin, ja tänään me sitten käytiin osallistumassa. Mailis sai katsella TV:stä naamoja, ankkoja ja apinoita, sekä kuunnella kaikkien edellä mainittujen ääntelyjä. Se onneksi jaksoi keskittyä hyvin, ja luulen että tutkijat sai ihan hyvää materiaalia. Yleensä vauvatukimusraporteissa mainitaan osallistujista jotain tämän suuntaista: 44 vauvaa osallistui, ja 22:n tulokset analysoitiin. Muista vauvoista 10 alkoi itkemään, 2 nukahti, kahdelta tuli kakka, ja 8 oli muuten vain liian levottomia. Hienoa siis että Mailis ymmärtää jo varhain tutkimustyön vakavuuden, ja käyttäytyy sen mukaisesti.

Koska vauvoille ei saa maksaa osallistumisesta ettei vanhemmat alkaisi käyttâmään niitä rahasampoina, Mailis sai osallistumisesta todistuksen, t-paidan ja jääkaappimagneetin. Äiti sai assistenttina toimimisesta metrolipun ja tekosyyn käydä koululla katsomassa vanhoja tuttuja.

Loppukevennykseksi kuva koko pienestä tutkijaperheestä.

päivityksiä, osa 2

Kakkososassa käsittelemme vähemmän menestyksekkäitä päivityksiä:

- Meillä on edelleen muurahaisia, mutta ehkä vähän vähemmän kuin ennen. Tosin jos muurahaiset ovatkin vähentyneet, niin koit ja hämähäkit ovat lisääntyneet. Ne ovat kyllä vähemmän ällöjä kuin muurahaiset, joten ehkä parempi näin.

-Suurin osa valokuvista ovat edelleen käsittelemättä ja kehittämättä.

- Kouluhakuasiat stressaavat edelleen. Vinceä harmittaa kovin että se joutui hylkäämään esimerkiksi Harvardin oikeustieteellisen tiedekunnan tarjouksen. Saattaahan tuo hiukan syödä miestä. Muutamia verkkoja on onneksi vielä kokematta hakuasioiden tiimoilta, joten nyt sormet ristiin saaliin puolesta.

päivityksiä, osa 1

Mua harmittaa se miten monessa blogissa ensin mainitaan joku ongelma, ja sitten ei koskaan palata siihen. Lukija jää siis ikuisiksi ajoiksi miettimään että miten siinäkin mahtoi käydä. En anna näin käydä omille lukijoilleni, joten tässä siis päivityksiä, olkaa hyvät:

- Tuttipullotreenit sujuvat paremmin nyt kun löydettiin tissimäisempi imuosa. Tosin viime lauantaina kotimiehillä oli silti ollut vähän ruokailuongelmia sillä aikaa äiti oli suomikoulussa (opena, ei oppilaana, jos joku tätä mietti). Mutta ehkä ensi kerralla menee jo paremmin.

- Sisälämpötila on nykyään oikein mukava, ja ulkonakin on vähän leudommat ilmat. Tosin helmikuu on yleensä kylmin kuukausi, joten ei nuolaista ennen kuin tipahtaa.

- Olen oppinut leikkaamaan ne kynnet vähän paremmin, eikä Mailis enää ihan niin paljon raavi korviaan, naamaansa ja äitiään.

- Uudenvuodenlupaukset voivat oikeen hyvin. Koska vauva on aina kantoliinassa kun poistun kotoa, en pääse kauppoihin sovittelemaan halpoja rättejä. Ainoat tammikuun vaateostokset ovat käytetyt kengät ja villatakki, ja niistä tulee tarkempaa juttua myöhemmin.

korvikkeita

Nää toiset vaan löysäili aamulla sängyssä sillä aikaa kun tää yksi puuhaili tehokkaana. Olen tänään muunmuassa:
- tiskannu, pessyt 2 koneellista pyykkiä ja imuroinut
- askarrellut Mailis-kortteja
- laittanut vauvalle manteliöljyä korvaan ja soijaöljyä suuhun
- kutonut sukkaa
- tehnyt suursiivouksen siinä edellisen postauksen toimistossa (no tässä sain vähän apua yläkuva toiselta laiskamadolta).

Illalla koitin tehdä keksejä Sinin lähettämän ohjeen mukaan. Valitettavasti meillä ei ollut ihan kaikkia aineksia kaapissa, joten korvasin sokerin ruskealla sokerilla, ruokaöljyn kookosöljyllä, osan vehnäjauhoista täysjyvärauhoilla ja valkoisen suklaan maitosukaalla. Ei näistä sit vissiin ihan tullut sellasia kun oli tarkoitus, mutta Vince ihme kyllä tykkää.