juhannukseton keskikesä

Suomessa koululaiset ovat olleet kesälomalla jo viime blogipostauksesta asti, mutta täällä koulutaipale jatkoi juhannukseen asti. Olemme viimeisinä kouluviikkoina vihdoin saateet polkaistua kellariprojektin käyntiin. Tarkoituksena on siis rakentaa vessa kellariin ennen kuin ehkä ensi kesänä siirrämme oman makuuhuoneenne sinne, että saamme lapsille omat huoneet. Jo kaksi viikkoa sitten aloitimme palkkaamalla saman kaverimme joka vaihtoi keittiön tasot kanssani viime syksynä. Sebastien huuteli mittoja kellarista, minä sahasin ja ojensin valmiit pöllit ikkunan kautta sille paikalleen ruuvattaksi.

 Päivässä olimme jo saanet tämän verran tehtyä, ja putkimiesten tullessa seuraavalla viikolla tuntui että tämähän on jo kohta valmis!

No ei ollut. Sen jälkeen on vähän rakennettu lisää seiniä, mutta nyt odotellaan että putkimiehet tulevat takaisin asentamaan pöntön ja lavuaarin, ja että saadaan sähkömies paikalle. Kun kellari on parhaillaan lähes tyhjä, on myös otollinen aika saumata vetoisia kohtia ja siirtää osa lämmitysjäjestelmän putkista parempiin paikkoihin saadaksemme lisää kattotilaa. Eli oletan että olohuone näyttää tältä vielä ainakin viikon (ellei kaksi):

Vähän vanne kiristyy kaiken tämän kaaoksen takia, joka ei ainakaan vähentynyt lasten tuodessa pulpettinsa ja loperikkonsa sisällöt kotiin koulusta viime viikolla. Huoh. Olen sentään nakittanut Mailiksen tekemään oman osansa remonttihommista. Se on tähän mennessä maalannut kuistin rappusia niin että maalia oli vain jonkin verran tuossa ruskeassa kaiteessa...

Vince  on osallistunut käymällä tässä välissä vajaan viikon työmatkalla Perussa kaaosta paossa (no on se sentään tehnyt vähän sähkötöitä kellarissa, ja siirrellyt niitä lämmitysputkia). Papan reissun aikana söimme perunoita ja pinaattilettuja kuistilla, joka on ainut osa taloa joka ei ole remonttikaaoksen valtaama (paitsi ihan hiukan). Pinaatit olivat omasta maasta, mutta perunat olivat torilta. 

Oman maan perunat näyttävät tältä, ja ovat varhaisperunaa. Joko ne ovat valmiita nostettavaksi? Kahdessa perunanvarressa on ollut kukkia. 

Vaikka täällä juhlitaan myöskin Johannes Kastajan juhlaa tänä viikonloppuna, niin täällä se on enemmäkin kaupunkifestivaalijuhla kuin mökkiviikoloppu luonnonhelmassa. Kaiken remontoimisen keskellä ei ole ollut yhtään juhannusolo, mutta haaveilen tulevaisuuden juhannuksista jolloin voisi käydä pihasaunassa ja sen jälkeen syödä oman maan perunoita (ja sitten siirtyä viileään kellariin nukkumaan).