Kävimme viime viikonloppuna Bromontissa ihan muuten vain, ja illastaessamme Vincen isovanhempien kanssa ensimmäisenä iltana saimme kuulla että siellä järjestetään samana viikonloppuna maastoratsastuskilpailut. Vincen isoisä on pitkän linjan puuhamies paikallisissa hevosasioissa, ja niinpä seuraavana aamuna meille oli hankittu vip-passit kisoihin! (tosin taisin olla ainut joka oli kisoista todella innoissaan)
Ennen kisa-alueelle menoa kävimme tallin kautta moikkaamassa hevosia. Nämä hevoset eivät kylläkään osallistuneet näihin kisoihin. Alkoi vähän vanha suola janottamaan, ja rupesin miettimään mitenköhän vanhan harrastuksen saisi aloitettua uudestaan...
Pari ratsukkoa katsottuamme olikin jo lounasaika, ja siirryimme vip-telttaan luonaalle. Olin olettanut että hevoskisojen vip-teltassa olisi entisiä hevosharrastajia jotka ovat lyöneet (ei-hevos)urallaan rahoiksi, mutta siellä olikin ihmisiä joita ei varsinaisesti tuntuneet hevoset juurikaan kiinnostavan. Oletan että nämä samat tyypit löytyy myös golf- ja tennis-kisojen vip-teltoista.
No mutta, ruoka oli ihan hyvää, ja viinitarjoilu anteliasta. Ja ratsukkojakin sai katseltua ruokapöydän äärestä.
Opin myös että maastokisat on aika hurjia hevosille, ja itseasiassa samana aamuna yksi hevonen oli kuollut kesken radan sydänkohtaukseen. Ei tämmöistä vaan nuoruuden estekisoissa sattunut.
On ilmeisesti ihan sama että tuleeko kotiin täältä vain Mynämäesta, auto on aina täynnä kaikenlaista mitä ei ollut mukana sinne mennessä. Tällä kertaa järjestin autoon vanhoja puulaatikoita, lankoja ja saniaisia. Valkoisessa muovikassissa on kaikkien kengät, sillä saniaisten hakureissulla pidimme mahdollisesti teetauon myrkkymurattien keskellä. Tuo Pohjois-Amerikan nokkonen (joka aiheuttaa nokkosihottumaa aika paljon kivuliaammat rakot) on kasvi jota en itse tunnista, ja Vince taas on todella surkea tunnistamaan mitään muita kasveja kuin vaahteran. Paniikinomainen myrkkymuratin googlaaminen ei vahvistanut arvauksia kumpaankaan suuntaan, eikä Vincen isovanhemmatkaan tunnista kasveja aukottomasti (eivätkä muuten edes poimi oman metsänsä suppilovahveroita koska eivät tunnista sieniä). Lapsilla oli onneksi punkkivaaran takia pitkät housut, mutta meillä aikuisilla ei. Epäilen että kasvi ei kuitenkaan ollut myrkkymurattia koska tapauksesta on jo viikko, mutta toisaalta oireet voivat kuulemma alkaa vasta kolmen viikon päästä. Toivotaan parasta!
1 kommentti:
Söpöjä hevosia ja hevostyttö :).
Kauheeta, myrkkymuratti! Toivottavasti ei sentään. Vaarallista seutua.
Kivoja tuliaisia :)
Lähetä kommentti