Vincen veli Eliott on muusikko joka on soittanut useammassakin bändissä viime vuosina. Ikävä kyllä sen muusikkoura alkoi vakavoitumaan sillä aikaa kun asuimme Michiganissa, ja sen jälkeenkin meillä on muka ollut aina jotain (tai ei lapsenvahtia), emmekä ole päässeet kuuntelemaan Eliottia. Mutta viime viikonloppuna asia tuli vihdoin korjatuksi! Eliott on siis tuo oikeassa reunassa oleva kitaristi.
Show oli oikein hyvä, ja onneksi loppuikin ihan ihmisten aikaan ettei tarvinnut koko yötä valvoa enää tässä iässä. Lapset olivat tämän ajan vincen siskon Camillen luona, ja noukimme ne sieltä nukkuvina autoon paluumatkalla. Aina välillä sitä huomaa miten hirveän paljon helpompaa on asua lasten kanssa kaupungissa jossa on sukua lähella.
Yksi asia mikä valitsemassamme asuinpaikassa harmittaa on että olemme aika kaukana keskustasta (ainakin henkisesti), eikä sinne tule kovin usein lähdettyä. Kaupungissa kuitenkin tapahtuu vaikka mitä, ja pitäisi vaan saada itsensä sinne useammin viikonloppuisin. Todellisuudessa meidän viikonloput kuitenkin useammin näyttää tältä:
Hassu juttu: Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kudotaan aavistuksen eri tavalla. Opetin Mailikselle luonnollisesti Eurooppalaisen tavan, mutta huomasin tämän kuvan ottohetkellä että se on itse vaihtanut sen puolittaiseen Pohjois-Amerikkalaiseen tapaan (saamatta siihen oppia keneltäkään). Eli se onkin varmaan siis geneettistä, ja Mailiksen tyyli luonnollisesti on puoliksi Eurooppalainen ja puoliksi Pohjois-Amerikkalainen.


2 kommenttia:
Tunnelmallinen kuva kutojista, mahtaneeko syntyä joululahjoja ? Ja rauhalliset koti-illat onkin työ-ja kouluaikana mukavempi kuin ravaamiset kaupungin vilinässä...mun miälest?
Valilla voisi olla vahan enemman vilinaa, mutta taalla "maaseudun" rauhassakin on kylla oikein hyva olla.
Lähetä kommentti