perjantai 18. maaliskuuta 2016

ohi on!

Aika kiirus viikko siis on ohi (melkein). Vince lähti tiistaiaamuna konferenssiin Yhdysvaltoihin Atlantaan, ja tulee myöhään lauantai-iltana takaisin. Ehdin jo etukäteen kiukutella Vincelle tätä toista konferenssia lyhyen ajan sisään, sillä opetan myöhään tiistai-iltana ja aikaisin keskiviikkoaamuna, eikä niistä kumpikaan hoidu ilman toisen aikuisen apua. Lisäksi suostuin viime viikolla tuuraamaan sairaslomalle jäänyttä kolleegaa, eli tällä viikolla opetin normaalin neljän kurssin sijaan seitsemän kurssia. Bonuksena kalenteriin tuli vielä 3 tuntia kokouksia joita ei yleensä ole, eikä kesäaikaan siirtyminenkään viime sunnuntaina varsinaisesti helpottanut kiireisen viikon aamuheräämisiä. Onnistuin kuitenkin sumplimaan hoitojärjestelyt lapsille (koulu, päivähoito, anoppi, naapuri, iltapäivähoito, ja yhden kurssin myöhästäminen tunnilla), eikä onneksi kukaan tullut kipeäksi kesken viikon!

Ruokahuolto on siis tullut koko viikon pakkasesta tai ollut muuten todella helppoa, ja silti eilen räjähdin lapsille illalla tosi pienestä. Äiti on vissiiin vähän väsynyt. No, tänään täytyy pyytää lapsilta anteeksi ja hyvitellä niitä vähän, ja huomenna ei onneksi tarvitse herättää aamulla ketään eikä lähteä ajamaan töhin. Skål sille! (ja Vincen huomiselle paluulle myös. Sunnuntaina olen kuin Ellun kana koko päivän).

Tässä pari kuvaa apinoista muutaman viikon takaa . Kakkoskuvassa ne pukivat toistensa talvivaatteet päälle.

4 kommenttia:

Mailis Sikilä kirjoitti...

Tytöt voivat pian käyttää yhteisiä vaatteita vaihdellen. Voitonmerkki keväälle ja talvivaatteet naulaan kohta.

sari kirjoitti...

Kevat tulee taalla todella keikkuen, aamulla oli taas -5 astetta pakkasta. Haalarit on silti jaaneet jo nurkkaan ja nyt mennaan toppahousuilla (lapset taisivat kaivata vaihtelua). Kohta on kylla jo huhtikuu ja silloin taitaa jo tarjeta pesta talvivermeet.

mumi kirjoitti...

Olipas tiukka viikko, lapsiperheen kiireistä arkea, onneksi kaikki meni hyvin eikä aina oon noin hurjaa ja isäkin yleensä kotona.

Pikkutyttöjen iloiset ilmeet ja kuvat on mummin helmiä.

Johanna kirjoitti...

Tulee ihan Amalia mieleen Beasta tuossa makoilukuvassa. Vähän samanlainen vekkuli-ilme kuin Amalialla usein :D On se vaan ihanaa kun on sisko <3