Syyslukukausi 2014: Ohi on!
Tai siis, viimeisestä kurssista pitää vielä julkaista arvosanat, mutta kaikki kokeet ja muut on korjattu! Oppilaatkin näkevät jo yhteenlasketun loppuarvosanan, mutta ajattelin odotella viikon alkuun jos joku vaikka valittaa numeroistaan (nyt sormet ristiin ettei valita).
Viikonlopun aikana on siis saanut tehdä muutamia jouluvalmisteluja ihan ilman syyllisyyttä siitä että oikeasti pitäisi tehdä töitä. Eilen illalla teimme Mailiksen kanssa pienen savitalokylän. Kuivuttuaan yön yli takan päällä talot saivat LED-tuikut sisäänsä ja pääsivät valaisemaan yläkerran portaita.
Niitä tuli yllättvän kivoja! Beakin osallistui askareluun tekemällä "savikiviä" (uusiokäytin kyllä savikivet röyhkeästi talomateriaaliksi). Ajattelin että tehdään näitä vielä ainakin yksi lisää pukinkonttiin. Yhdet lahjavillasukatkin ovat vielä kesken, ja huovutettuja lapasia varten on vasta huovutettu vanhat villapaidat, että ei tässä ihan vielä pääse vetämään lonkkaa.
Tänään käytiin kuitenkin pitkästä aikaa Montrealin keskustassa lasten kanssa ja ihan ilman mitään syytä. Vaikka käymme ydinkeskustassa suomikoulussa parin viikon välein, ei meillä silloin koskaan ole aikaa jäädä sinne luuhaamaan. Tänään vietimme pari tuntia taidemuseossa lasten aktiviteeteissa (kuusiaskartelua ja lasten museokierros), ja sitten kävelimme jouluisen kaupungin läpi luonaalle. Takaisin tullessa pysähdyimme vielä ihastelemaan tavaratalon jouluikkunaa jossa mekaaniset pehmoeläimet puuhailivat joulupukin kylässä.
Toivottavasti ensi vuonna ehditään viettämään tälläisia päiviä usemminkin, sillä täällä esikaupungissa tuppaa unohtamaan että ihan oikea suurkaupunki on vain reilun vartin ajomatkan päässä (ei-ruuhka-aikaan).
Tänään käytiin kuitenkin pitkästä aikaa Montrealin keskustassa lasten kanssa ja ihan ilman mitään syytä. Vaikka käymme ydinkeskustassa suomikoulussa parin viikon välein, ei meillä silloin koskaan ole aikaa jäädä sinne luuhaamaan. Tänään vietimme pari tuntia taidemuseossa lasten aktiviteeteissa (kuusiaskartelua ja lasten museokierros), ja sitten kävelimme jouluisen kaupungin läpi luonaalle. Takaisin tullessa pysähdyimme vielä ihastelemaan tavaratalon jouluikkunaa jossa mekaaniset pehmoeläimet puuhailivat joulupukin kylässä.
Toivottavasti ensi vuonna ehditään viettämään tälläisia päiviä usemminkin, sillä täällä esikaupungissa tuppaa unohtamaan että ihan oikea suurkaupunki on vain reilun vartin ajomatkan päässä (ei-ruuhka-aikaan).

3 kommenttia:
Ompas idyllisiä pieniä tupia, ihan huippukivoja, seinätkin niin koristeellisia. Mummi tykkää :).
Ovatpa nättejä mökkejä, toivottavasti eivät mene rikki, jos vahingossa putoavat alas. Isomummukin ihailee talonrakentajia.
Talot tosiaan ovat aika hauraita, ja pienia vahinkoja on jo sattunut. Ensi vuonna pitaa varmaan tehda uusi kyla.
Lähetä kommentti