Tänään piti ihan vaan olla eikä tehdä yhtään mitään. "Melkein" onnistuttiin.
Mamie-Pacifican hautajaiskukat kaipasivat seurakseen arvoisensa aamiaisen, joten päivä alkoi vähän paremmalla särpimellä kuin yleensä (munat keitin pehmeiksi, mutta vohvelit tulivat pakkauksesta pakastimesta).
Ammupalasta vahvistuneena jaksoimmekin sitten lähteä pihatöihin.
Siivosin Vincen kanssa rännit lehdistä, ja sitten innoistun nikkaroimaan eteiskomeroon hattuhyllyä. Samaan syssyyn sahasin pari senttiä talon mukana tulleen vanhan hyllyn leveydesta (siitä tulee Mailiksen "yöpöytä" kerrossängyn päätyseinään, ja pelkäsin että leveämpään hyllyyn se pamauttaa päänsä joka aamu).
Niitä piti tietysti hiukan myös maalata (hattuhylly on tuo isompi).Päiväruokaa (=voipleipätarvikkeita) pöytään laittaessani hanan suihkuosa irtosi, ja lennätti aika hyvän vesisuihkun kasvoihin (tätä kirjoittaessa Vince unohti teevettä ottaeessaan että hana näyttää edelleen tältä, ja lähti juuri vaihtamaan paitaa). Eli Bean herättyä lähdetään rautakauppaan (lähden mukaan ostamaan takkikoukkuja eteiseen, ja katselemaan löytyisikö sieltä aineksia uuteen kenkätelineeseen).
Ei-kauhean-rauhallinen mutta hirmu kiva sunnuntai siis.
3 kommenttia:
Osanotto vielä Mamie_Pacifican poismenon johdosta, Rauha hänelle, jälkeläisensä ahkeroivat sunnuntaisinkin.
Osanotto <3.
Niin elämänmakuista omakotiasumista; hattuhyllyineen ja vesihanoineen ja ränneineen (mäkin siivosin viime viikolla rännit).
Home sweet home
Kiitos osanotoista.
joo kauheeta riehumista tama omakotitaloasuminen, aina on joku paikka rempallaan tai muuten vaan tyon alla.
onneksi on edes pieni torppa.
Lähetä kommentti