kiitospäivä

Torstaina viettiin Bean ensimmäistä kiitospäivää. Saimme jo kolmentena peräkkäisenä vuonna kutsun naapuriin Jain ja Divyan luokse kiitospäivän illalliselle. Heatherin vanhemmat olivat myöskin illallisella, ja olivat  ostaneet suunnilleen Bean kokoisen kalkkunan (ei kuulemma ollut pienempää). 

Omasta mielestäni illallispöydän hitti on voikalkkuna! 

Voikalkkukan lisäksi kaikki muukin ruoka oli erinomaista. Me osallistuimme tänä vuonna viemällä kaksi piirakkaa - kurpitsa- ja key lime -piirakan (leipomosta tosin, en sentään uskaltanut kokeilla tehdä kumpaakaan paikallista perinneherkkua itse). Vaikka kurpitsapiiras on se perinteinen kiitospäivän jälkiruoka, tällä kertaa key lime oli niin suosittua ettei kurpitsapiirakkaa edes leikattu. 

 

Mailis, Jai ja Divya juoksivat heti alkuunsa yläkertaan ja pukeutuivat supersankareiksi. Tässä Bea hämähäkkimies-Jain sylissä. Jos joku ihmettelee miksi Bealla on jo ruokalappu kaulassa, niin syy on siinä että se kuolaa noin ämpärillisen päivässä.

Kiitospäivä on aina torstaina ja siitä saa neljän päivän viikonlopun. Tänä vuonna päätimme viettää vapaapäiviä niin että yhtenä päivänä on Mailis-päivä, yhtenä Vincent-päivä, ja yhtenä Sari-päivä. Omana päivänä saa päättää aamupalan, päiväruuan ja illallisen, ja kaikki aktiviteetit. 

Eilen Mailis-päivänä syötiin köyhiä ritareita, lohi-bagelseja, ja pitsaa. Aamupäivällä käytiin lastenmuseossa, ja iltapäivällä leivottiin muffinseja. Ennen nukkumaanmenoa Mailis ei käynyt kylvyssä. Tänään Vincent-päivänä syötiin lettuja, lisää bagelseja, ja illalla mennään ravintolaan joka tarjoileen kuubalaista katuruokaa. Ainut toive aktiviteeteista oli saada katsoa futispeli rauhassa. Huomenna on Sari-päivä ja aion pakata koko perheen autoon, ja ajaa ikeaan ruokaostoksille ja katkarapuleipiä syömään.