töissä

 

 

Tässä kotitoimistoni jossa olen koittanut kirjoittaa väitöskirjasuunnitelmaa jo kohta kuukauden päivät. Välillä se menee paremmin ja välilla huonommin. Usein aamulla Bea nukkuu yhden pidemmän, ehkä kahden tunnin pätkän, ja stten muutamia lyhyempiä 15-45 minuutin pätkiä. Mikäli päivään kuuluu tapaaminen koululla tai neuvolakäynti niin sitten se "työ"rupeama on melkein siinä. Aika haastellista on ollut myös tarttua heti toimeen ja olla valmiina kunnon töihin kun Bea nukahtaa, yleensä kun lueskelen ensin sähköpostit, sitten katselen mihin olen viimeksi jäänyt...mutta sitten Bea taas herääkin.
Kohta pitänee alkaa nukuttamaan Beaa ulkona vaunuissa kun ilmat ovat viilenneet, ja toivoa että se siten nukkuisi vähän pidempiä rupeamia.

Kommuunissa on kuitenkin se hyvä puoli että kun alkaa pää seota kun on kahdestaan vauvan kanssa neljän seinän sisällä eikä se väitöskirjakaan etene voi kävellä naapuriin teelle. Useampi naapurinrouva on periamerikkalaisittain kotiäitinä lasten ollessa päivät koulussa, joten seuraa riittää.

Vaikka monet ovat kauhistelleet sitä miten en ota varsinaista äitiyslomaa enkä laita lasta hoitoon, vaan koitan hoitaa opinnot ja vauvan samalla, niin tuntuu että tämä sopii meille. Jaksan vauvanhoitoa paremmin kun päivässä on muitakin haasteita kuin imettäminen, ja on ihanaa käydä koululla tapaamisissa joissa tärkeimpänä aiheena ei ole lapseni tai kohtuni hyvinvointi. Vähän kyllä hirvittää että hyvänäkin päivänä teen vaan kolmisen tuntia töitä todenteolla, että saa nähdä miten tässä vielä käy...