Kaksi koulu- ja tarhapäivää takana, joista toinen oli vain puolikas. Mailiksella on ollut aika rankkaa totutella ilman äitiä olemiseen, ja äidillä on ollut aika rankkaa totutella siihen että vauvalla on ikävä (ja että vauvaa on ikävä). Loppuviikko onneksi voidaan harjotella vain puolikkailla päivillä. Rankkaa on, mutta toivottavasti se tästä.
5 kommenttia:
Rohkeutta pappa!
Kyllä se siitä! :) Aluksi on varmasti kummallakin rankkaa, mutta pikku hiljaa se alkaa sujua. Näin ainakin siskoni on minulle kertonut. Ja yhtäkkiä Mailis jääkin sinne ihan mielellään kavereiden kanssa. :)
Juu tsemppiä vaan molemmille, kyllä se hyväksi muuttuu.
Voi pientä tarhalaista, kun on tullut uni. Mailis on kasvanut vaiks miten paljon viime näkemästä! Ja niin ihku.
Onneks kohta on taas jo viikonloppu
Tsemppiä teille! On se rankkaa ja kun itse pitäisi sillävälin keskittyä ihan muuhun...
On muuten hieno sohvanpäälinen! Olen samasta kankaasta ommellut ystävälle kantopussin :)
Kiitos kaikille rohkaisuista!
Onneksi tosiaan voin pitaa Mailista aluksi lyhyemman ajan siella, koska se kylla on aika uupunut kaiken surkuttelun jalkeen. Ilmeisesti nyt se on siella ihan kohtalaisen tyytyvainen jos saa olla sylissa, mutta itkee jos laitetaan lattialle tai muualle.
Tiia: Toi on tosi vahvaa ja hyvaa kangasta. Nyt se paallinen meneekin sit pesuun kun Mailis just pissas siihen... Onneksi on irtopaalliset!
Lähetä kommentti