Muutama (lapseton) ystävä on ehtinyt kysymään multa vähän sillä lailla ihmetellen että "Mitä sä niinkun oikeen teet kaiket päivät?", eli tässä nyt juttu meidän normaalista päivästä.
Aamulla me herätään joskus seitsemän ja kahdeksan välillä. Mailis on viimeistään viimeisestä yösyötöstä asti nukkunut meidän sängyssä (usein ensimmäsestä syötöstä asti koska ehdin itse nukahtaa uudestaan ennen kuin Mailis saa syötyä). Ennen nousemista me loikoillaan aina sängyssä pitkään.
Aamu on tehokasta aikaa (kunhan saadaan noustua siis) sillä Mailis on silloin hyväntuulinen ja jaksaa olla itsenäisesti lattialla tai sitterissä. Aamupesujen ja pukemisen jälkeen (yleensä yhdeksän maissa) me kaikki syödään aamupalaa. Mailis syö aamulla pehmeitä hedelmiä.
Syömisen jälkeen putsataan vauva ja pöydän ympärys, ja sitten aloitetaan kotipuuhat. Yleensä tiskaan eilisen tiskit, pesen koneellisen pyykkiä, imuroin tai puuhailen muuta vastaavaa ennen Mailiksen ekoja päikkäreita, jotka olen päättänyt sen ottavan aika tarkkaan kolmen tunnin päästä heräämisestä, eli noin yhdeltätoista.
Ennen nukkumaamenoa vähän luetaan kirjaa, juodaan maitoa ja sitten nostan tokkuraisen vauvan tissiltä pinnasänkyyn. Vielä viime viikolla jätin sen meidän sänkyyn päikkäreille, mutta enpä jätä enää.
Aamupäivän päikkärit on pidemmät kaksista päikkäreistä (joskus kyllä Mailis vielä ottaa kolmannetkin nokkaunet riippuen aamuheräämisajasta, mutta näin siis yleensä), ja mä ehdin sillä aikaa laittaa kupin teetä, tarkistaa sähköpostit ja haaskata aikaa netissä.
Mailiksen herättyä puolen päivän aikaan voidaan vähän viikkailla pyykkejä ja nostella astioita kaappiin ennen kuin alkaa päiväruuan laitto.
Aikuiset söi pyttipannua ja Mailis höyrystettyä parsakaalia ja banaania. Mailiksen lautasena toimii nykyään tarjotin, ja tämä on huomattavasti vähentänyt ruuan ajamista lattialle. Tarjottimen kulmista ruuankappaleet voi kätevästi hakea uudestaan käteen.
Yleensä iltapäivät on aikaa jolloin me tehdään jotain kunnollista, eli käydään vaikka ruokakaupassa tai muuten vaan pihalla. Vincen äiti ja siskot tulivat käymään pääsiäissunnuntain kunniaksi, jonka takia Mailiksen toiset päikkärit venyivät puolisen tuntia normaalia pidempään eli puoli neljään. Jostain syystä näiltä päikkäreiltä se herää aina aika pahantuulisena, ja haluaa olla pitkään sylissä ennen kuin on taas valmis muihin puuhiin.
Jos joku ihmettelee että mitä Vince tekee päivisin, niin tässä ote siitä. Sen pitäisi kirjoittaa graduaan, mutta lähinnä se vaan vetelehtii kotitoimistossaan.
Vince otti tämän kuvan kun käytiin hakemassa sille mäkkäriruokaa illalliseksi (mä söin huomattavasti terveellisemmin nuudeleita ja kasviksia). Taustana on jonkun rakennuksen sivu jota ilmeisesti ollaan remontoimassa.
Iltaruualla Mailis sai lisää parsaa ja porkkanaa. Lisäksi tällä aterialla harjotellaan nokkamukin käyttöä. Se on niin jännää että mukin voi antaa vasta sitten kun syöminen on käytännössä jo valmista, koska sen jälkeen syöminen unohtuu kokonaan.
Syöminen on sottaista puuhaa, joten ruokapöydästä on hyvä mennä suoraan kylpyyn. Kylvyn jälkeen vaihdetaan yöpuku päälle, laitetaan valoja pois kämpästä ja puuhaillaan kaikkea rauhallista hetken aikaa. Kahdeksalta onkin sitten Mailiksen nukkumaanmenoaika, ja sen jälkeen äidille jää vähän vielä aikaa joogata, juoda teetä, kirjoittaa blogia ja kutoa.
12 kommenttia:
Hih, aivan ihana päivädialogi ja kuvat kans. Vau.
Mailis on niin viisaan näköinen lukiessan, että ;).
Eilen se viisas valvotti mua yoneljasta yoviiteen kun sita ei vaan nukuttanut, ja sen sijaan etta se olisi nukahtanut omaan sankyynsa uudestaan niin se paattikin harjotella siella kaantymista ja ryomimista.
Sitten kostoksi ma en antanut sille tissia uudestaan vaikka otinkin sen meidan sankyyn, ja siitakos se vasta suuttui. Ja Vincekin vaan kuorsas.
Ja nyt Mailis haukottelee tossa ihan sen oloisena etta kohta on kylla mentava paikkareille kun younet jai vahan tavallista lyhyemmiksi.
Kiva postaus :) Vähän mahtava toi kuva missä olette tuon seinän edessä! Ja muutkin kuvat on tosi söpiksiä :)
Kiitti :)
Vince olikin ihan innoissaan siita miten hyva kuva tosta seinakuvasta tuli :)
Tästä merkinnästä mäkin tykkäsin ihan älyttömmästi, jee! :)
Sulla on muuten tosi kivoja kuvia täällä ihan yleisestikin, harrastaako teistä jompikumpi kuvausta? Meinaan että sun kuvissa on jotenkin aina tunnelma mukana ja sävytkin niin kauniit. Tai sit teillä on vaan kaunista :)
-Päivi
Kiitos hirmusesti Päivi!
Ei meistä varsinaiseti kumpikaan harrasta valokuvausta, mutta Vince on kyllä aika kiinnostunut kuvauksesta. Ja se tosiaan usein ottaa näitä kuvia, tai antaa ohjeita mulle siitä millaisia kuvia pitää ottaa :D
Ja pienellä kuvankäsittelyllä saa aina nätimmät sävyt kuviin :)
Huh, säähän saat ihan sikana aikaseksi päivän aikana :D Mä vaan vetelehdin aina kun veikko nukkuu, ja sitten kun se on hereillä niin en oikeestaan ees tiiä mitä sillon teen. Pitäisköhän munkin pistää yheltä päivältä ylös :D
Kannattaa juu laittaa tekemiset ylos niin oikeen hengastyy itsekin pelkasta listan kertaamisesta :)
Nykyaan tuon nelioliinan kanssa ehtii viela paremmin, kun ennen aina pidin mailista sylissa pitkaan esim. paikkareiden jalkeen jos se oli uninen ja karttyinen, mutta nykyaan voi viskata vauvan selkaan ja alkaa vaikka tiskata!
Jotenkin se on varmaan tama valo joka saa aikaseksi tuon etta ehtii tehda enemman.
Ai niin, tää kirjotus on pyöriny mulla mielessä, ja tuli äskön mieleen että pitääpä vielä kertoa, että kannattaa myös kokeilla ihan ehtaa puuroa sormuruokalapsellakin. Mä mikrotan (koska kattilassa ei saa tarpeeksi paksua) sellasta aika jankkia puuroa, johon sekotan pakkasesta vähän marjoja. Veikko saa tän ite syötyä mitä suloisimmalla taktiikalla: Ottaa kourallisen puuroa, puristaa kämmenessä niin että puuroa tursuaa peukalon ja etusormen välistä (noh, sieltäkin..) ja siitä onkin sitten hyvä kiskasta puuro suuhun :D Sottasta on joo, mutta mä vihaan lusikalla syöttämistä, ja tuolla tavalla tuolle jätkälle menee jo melkeen desi puuroa!
Josses, ihan tajuton maara toi desi!
Ja ma kun olin eilen jo ihan fiiliksissa kun Mailis soi aamupalalla mun pikkusormen kokoisen palan banaania JA paarynaa :D
Valilla joo annetaan puuroa, mutta se on ehka liian vellia. Mailis kylla keskittyy aika paljon vaan leikkimiseen ruuan kanssa, eika selvastikaan syo viela nalkaansa. Mutta kun tissimaidollakin se on pulsakampi kuin 70% samanikaisista tytoista niin en ole kauheesti kantanut tuosta viela huolta.
Joo, Veikkokin on ihan vasta alkanut syömään enemmän. Ensin pitää leikkiä, niin jossain kohtaa voi hokata että sillä ruualla saa myös täytettyä mahansa :D Ja onhan tissimaito tosi energiapitoista verrattuna vaikka nyt siihen puuroon. Tuo mun lapseni kyllä kasvaa -3 käyrällä, mitähän se tekee prosenttikäyrillä... jotain reilusti päälle 90 prossaa on kuitenkin sitä isompia.
Joo sen takia en olekaan huolestunut kun maito on niin ravinteikasta. Ja kun kakassa on niin isoja ruuankimpaleita niin olen miettinyt etta onkohan se sittenkaan valmis viela kiinteisiin...
Jokatapauksessa vauvatahtisuudella menen varmaan vahemman metsaan kuin syottamalla lusikalla :)
Lähetä kommentti